Historia:toinen puunilaissota
toinen puunilaissota
| toinen puunilaissota |
Määritelmä
Rooman tasavallan ja Karthagon välinen, vuosina 218–202 eaa. käyty sota, joka tunnetaan erityisesti karthagolaisen Hannibalin voittoisasta sotaretkestä Hispaniasta Alppien yli Italiaan, vaikka koko sota päättyikin lopulta Rooman selkeään voittoon ja Hispanian siirtymiseen Roomalle
Selite
Toisen puunilaissodan taustalla oli Karthagon halu uusiin valloituksiin sen ensimmäisessä puunilaissodassa kärsimän tappion jälkeen. Hamilkar Barkan karthagolaisjoukot marssivat Gibraltarin salmen kautta Hispaniaan, jota ne ryhtyivät menestyksekkäästi valloittamaan. Vuonna 221 eaa. karthagolaisten ylipäälliköksi nousi Hamilkarin poika Hannibal, joka rikkoi roomalaisten kanssa solmitun aselevon paria vuotta myöhemmin, mistä varsinainen sota alkoi.
Hannibalin hyökkäsi norsuin varustetun armeijansa kanssa Alppien yli Italiaan, jota hän ryhtyi valloittamaan hyökkäämättä kuitenkaan kohti Rooman kaupunkia, vaikka hän Etruriassa Trasimenusjärven taistelussa Rooman pääjoukoista saamansa voiton myötä olisi niin voinut tehdä. Sen sijasta hän eteni Apuliaan, jossa hänen armeijansa talvehti. Keväällä 216 eaa. Rooman suuri armeija eteni etelään tuhotakseen Hannibalin, joka kuitenkin onnistui Cannaen taistelussa saamaan saarrostustaktiikalla murskavoiton ylivoimaisesta vihollisestaan ja lujittamaan asemaansa Etelä-Italiassa. Tässä vaiheessa Makedonia ja muun muassa Syrakusa siirtyivät Karthagon puolelle.
Hannibal ei kuitenkaan kyennyt puutteellisten resurssien takia hyödyntämään yliotettaan hyökkäämällä Roomaan, vaan hän pysyi useiden vuosien ajan Campaniassa pitäen hoviaan Capuassa. Vähitellen Hannibalin asema alkoi heikentyä ja hän alkoi menettää valloituksiaan (muun muassa kuuluisa kreikkalainen matemaatikko Arkhimedes kuoli, kun roomalaiset valtasivat Syrakusan takaisin), kunnes vuonna 203 eaa. hänen oli palattava Afrikkaan.
Samalla roomalaisjoukot olivat edenneet Hispaniassa ja valloittaneet sen käytännössä itselleen karthagolaisilta erityisesti Publius Cornelius Scipio nuoremman johdolla. Roomaan vuonna 205 eaa. palannutta Scipiota kunnioitettiin riemusaatolla eli triumfilla, ja hänet valittiin konsuliksi, minkä jälkeen hän lähti vuonna 203 eaa. sotaretkelle Afrikkaan Karthagon ydinalueelle. Siellä Scipion roomalaiset ja Hannibalin karthagolaiset kävivät sodan lopulta ratkaisseen Zaman taistelun 19.10.202 eaa. Roomalaiset voittivat numidialaisen ratsuväkensä avulla, ja Scipio sai Hannibalin kukistettuaan lisänimen Africanus. Hannibalin Karthago taipui nyt rauhaan raskain ehdoin ja menetti käytännössä kaikki Afrikan ulkopuoliset alueensa. Epäluuloisten roomalaisten vaatimukset pakottivat Hannibalin maanpakoon, jossa hän lopulta teki itsemurhan vuonna 182 eaa. juomalla myrkkyä. Karthagon ja Rooman vihollisuudet jatkuivat kolmannessa puunilaissodassa vuonna 149 eaa.
Hannibalin hyökkäsi norsuin varustetun armeijansa kanssa Alppien yli Italiaan, jota hän ryhtyi valloittamaan hyökkäämättä kuitenkaan kohti Rooman kaupunkia, vaikka hän Etruriassa Trasimenusjärven taistelussa Rooman pääjoukoista saamansa voiton myötä olisi niin voinut tehdä. Sen sijasta hän eteni Apuliaan, jossa hänen armeijansa talvehti. Keväällä 216 eaa. Rooman suuri armeija eteni etelään tuhotakseen Hannibalin, joka kuitenkin onnistui Cannaen taistelussa saamaan saarrostustaktiikalla murskavoiton ylivoimaisesta vihollisestaan ja lujittamaan asemaansa Etelä-Italiassa. Tässä vaiheessa Makedonia ja muun muassa Syrakusa siirtyivät Karthagon puolelle.
Hannibal ei kuitenkaan kyennyt puutteellisten resurssien takia hyödyntämään yliotettaan hyökkäämällä Roomaan, vaan hän pysyi useiden vuosien ajan Campaniassa pitäen hoviaan Capuassa. Vähitellen Hannibalin asema alkoi heikentyä ja hän alkoi menettää valloituksiaan (muun muassa kuuluisa kreikkalainen matemaatikko Arkhimedes kuoli, kun roomalaiset valtasivat Syrakusan takaisin), kunnes vuonna 203 eaa. hänen oli palattava Afrikkaan.
Samalla roomalaisjoukot olivat edenneet Hispaniassa ja valloittaneet sen käytännössä itselleen karthagolaisilta erityisesti Publius Cornelius Scipio nuoremman johdolla. Roomaan vuonna 205 eaa. palannutta Scipiota kunnioitettiin riemusaatolla eli triumfilla, ja hänet valittiin konsuliksi, minkä jälkeen hän lähti vuonna 203 eaa. sotaretkelle Afrikkaan Karthagon ydinalueelle. Siellä Scipion roomalaiset ja Hannibalin karthagolaiset kävivät sodan lopulta ratkaisseen Zaman taistelun 19.10.202 eaa. Roomalaiset voittivat numidialaisen ratsuväkensä avulla, ja Scipio sai Hannibalin kukistettuaan lisänimen Africanus. Hannibalin Karthago taipui nyt rauhaan raskain ehdoin ja menetti käytännössä kaikki Afrikan ulkopuoliset alueensa. Epäluuloisten roomalaisten vaatimukset pakottivat Hannibalin maanpakoon, jossa hän lopulta teki itsemurhan vuonna 182 eaa. juomalla myrkkyä. Karthagon ja Rooman vihollisuudet jatkuivat kolmannessa puunilaissodassa vuonna 149 eaa.
Erikieliset vastineet
| Second Punic War | englanti (English) | |
| secundum bellum Punicum | latina (Latina) | |
| andra puniska kriget | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
- Cannaen taistelu (alakäsite)
- ensimmäinen puunilaissota (vieruskäsite)
- kolmas puunilaissota (vieruskäsite)
- Trasimenusjärven taistelu (alakäsite)
- triumfi (funktiosuhde)
- Zaman taistelu (alakäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Historia:toinen puunilaissota. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:toinen puunilaissota.)