Historia:itsellinen
itsellinen
| itsellinen |
Määritelmä
vanhassa suomalaisessa maatalousyhteiskunnassa henkilö, joka ei saanut elantoaan omasta maanviljelystään eikä vakituisesta toisen palvelussa työskentelystä vaan esim. toimimisesta käsityöläisenä tai toimimisesta kausityövoimana maataloudessa; itselliset asuivat vuokralla ja saattoivat harjoittaa sivutoimisesti pienimuotoista maanviljelyistä tai pitää kotieläimiä
Selite
Itselliset olivat osa maaseudun alempiin sosiaalikerrostumiin kuulunutta väestöä varsinkin länsisuomalaisessa perinteisessä maatalousyhteiskunnassa. Heidän pääasiallinen toimeenetulonsa tuli esim. käsitöistä tai kausiluontoisena työvoimana toimimisesta toisen palveluksessa. Asumisjärjestelyjen osalta he asuivat omissa asumuksissaan vuokralla, mutta saattoivat viljellä samalla pientä kotitarvepalstaa tai pitää yksittäisiä kotieläimiä.
Lähikäsitteet
- lampuoti (vieruskäsite)
- loinen (vieruskäsite)
- muonamies (vieruskäsite)
- mäkitupalainen (vieruskäsite)
- torppari (vieruskäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Historia:itsellinen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:itsellinen.)