Historia:Karjalan naisrauha 1316

    Tieteen termipankista

    Karjalan naisrauha 1316

    Tarkastele käyttöesimerkkejä
    Karjalan naisrauha 1316
    Määritelmä Ruotsin kuningas Birger Magnussonin kansliassa laadittu, kuninkaan 1.10.1316 Yningessä allekirjoittama pergamentille kirjoitettu asiakirja, joka tunnetaan vanhimpana Suomessa säilyneenä alkuperäisenä keskiaikaisena dokumenttina
    Selite Naisrauhat olivat keskiajalla yksi aikakauden oikeusjärjestelmään sisältyneiden erillisrauhojen muodoista. Alkuperäisiksi usein miellettyjä tällaisia rauhanlakeja olivat ilmeisesti kotirauha, kirkkorauha, käräjärauha, laivarauha ja kaupparauha. Naisrauhan takana on puolestaan nähty kirkon "sivilisatorinen" toiminta eli pyrkimykset kieltää morsiamenryöstön perinne ja mukauttaa yhteiskuntaa saapuvaan kanonisen oikeuden avioliittokäsitykseen sopivaksi. Paavin legaatit edistivätkin rauhalainsäädäntöä Pohjolassa ainakin 1100-luvun puolivälistä lähtien (pyrkimykset aseenkannon kieltämiseksi kaupungeissa). Rauhalainsäädäntö laajeni voimakkaasti 1200-luvun puolestavälistä alkaen, ja alettiin katsoa, että rauhan rikkominen oli rikos kuningasta vastaan. Tähän kehityskulkuun liittyy myös vuonna 1284 Ruotsissa säädetty erityinen kuninkaanrauha. Maanrauhat ja kaupunkien erityisrauhat olivat myös yleinen ilmiö 1200-luvun ja 1300-luvun alun Euroopassa. Karjalan naisrauhana tunnetun tekstin latinankielinen sisältö, jossa kielletään erilaisia naisiin kohdistuvia väkivallantekoja, ilmaisee sen hengellisen säädyn vaikutuspiirissä syntyneeksi. Tutkimuksessa on kuitenkin esitetty, että Karjalan naisrauhan säätämisen varsinaiset tarkoitusperät olisivat liittyneet paitsi naisten itsensä, myös heidän omaisuutensa turvaamiseen ja naisten perintöoikeudelliseen asemaan 1200-luvun lopulla ja 1300-luvun alussa, jolloin tiedetään ruotsalaisen perintöoikeuden olleen murroksessa, joka ylipäänsä paransi naispuolisten perillisten asemaa. Syy siihen, miksi tätä koskeva asiakirja annettiin nimenomaan Karjalaa koskien, saattaa liittyä Mikko Piipon mukaan siihen, että nimenomaan valtakuntaan hiljattain liitetyillä alueilla saattoi olla erityisen tarpeellista vahvistaa kuninkaallisella lailla naisten omaisuuden turvaa ja suojaa ei vain ulkopuolisia, vaan myös heidän omia sukulaisiaan vastaan. Karjalan naisrauha -asiakirjaa säilytettiin satojen vuosien ajan Viipurissa, jonka kaupunginarkistosta se siirrettiin vuonna 1882 Helsinkiin valtionarkistoon eli nykyiseen Kansallisarkistoon, jossa pergamenttia edelleen säilytetään.
    Lisätiedot Ks. kuvaa Karjalan naisrauha -asiakirjasta Kansallisarkiston Diplomatarium Fennicum -verkkopalvelusta.

    Käytetyt lähteet

    Piippo2004

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 16.6.2024: Historia:Karjalan naisrauha 1316. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Karjalan naisrauha 1316.)