Haagin ensimmäinen rauhankonferenssi 1899

Määritelmä Alankomaiden Haagissa keväällä ja kesällä 1899 Venäjän keisari Nikolai II:n aloitteesta järjestetty valtioidenvälinen diplomaattinen konferenssi, jossa sovittiin useista keskeisistä sodankäynnin säännöistä

Selite

Aloitteen Haagin ensimmäisen rauhankonferenssin järjestämiseksi teki Venäjän keisari Nikolai II loppukesällä 1898, ja konferenssi alkoi Alankomaiden Haagissa 18.5.1899. Konferenssissa solmitut kansainväliset sopimukset ja siellä annetut julistukset sekä konferenssin päätösasiakirja allekirjoitettiin 29.7. samana vuonna, ja nämä sopimukset astuivat voimaan 4.9.1899. Konferenssissa solmittiin kolme kansainvälistä sopimusta ja annettiin niin ikään kolme julistusta.

Sopimuksista ensimmäinen koskee kansainvälisten erimielisyyksien sovinnollista ratkaisemista, ja siihen sisältyy muun muassa Pysyvän välitystuomioistuimen (engl. Permanent Court of Arbitration, ransk. Cour permanente d'arbitrage) maailman ensimmäiseksi jatkuvasti toimivaksi valtioiden välisten kiistojen ratkaisuelimeksi.

Sopimuksista toisessa määrätään kansainvälisistä maasodankäynnin säännöistä allekirjoittajaosapuolten välisissä sodissa. Mukana ovat määräykset niin sotavankien kohtelusta kuin jo Geneven sopimuksen 1864 sisältämät määräykset haavoittuneiden kohtelusta, ja lisäksi sopimus kieltää myrkkyjen käytön, antautuneiden vihollisten tappamisen, kaupunkien tai paikkakuntien ryöstämisen sekä puolustamattomien kaupunkien tai kylien pommittamisen tai niihin hyökkäämisen. Samoin kielletään miehitettyjen alueiden asukkaiden pakottaminen sotilaspalvelukseen heidän omaa maataan vastaan tai kollektiiviseksi rangaistukseksi.

Sopimuksista kolmannessa säädetään merisodankäynnin sääntöjen mukauttamisesta Geneven sopimuksen 1864 periaatteiden mukaiseksi, millä tarkoitetaan muun muassa sairaalalaivoiksi merkittyjen alusten suojelua sekä kaikkien haavoittuneiden ja haaksirikkoisten merimiesten suojelua.

Julistuksista ensimmäisessä kiellettiin kuumailmapallojen ja vastaavien tulevien keksintöjen käyttäminen ammusten ja räjähteiden laukaisualustoina, ja julistuksista toisessa kiellettiin taistelukaasujen levittäminen niin ikään kuumailmapalloista. Julistuksista kolmannessa kiellettiin pehmeiden, kohteeseensa osumisen jälkeen hajoavien luotien käyttäminen.

Haagin ensimmäisen rauhankonferenssin osallistujamaihin kuului valtaosa tuon ajan Euroopan valtioista sekä niiden lisäksi muiden muassa Yhdysvallat, Japani ja Kiina. Valtaosa osallistujamaista allekirjoitti kaikki edellä mainitut sopimukset ja julistukset, mutta eräät osallistujista jättäytyivät joidenkin niistä ulkopuolelle. Tästäkin huolimatta Haagin ensimmäinen rauhankonferenssi muodosti keskeisen perustan kansainvälisen oikeuden soveltamiselle ja epäinhimillisiksi katsottujen asejärjestelmien ja taistelutapojen rajoittamiselle. Tässä rauhankonferenssissa aloitettuja pyrkimyksiä jatkettiin vuonna 1907 Haagin toisessa rauhankonferenssissa.

Erikieliset vastineet

The First Hague Conference 1899

englanti (English)

Lähikäsitteet

Geneven sopimus 1864 (vieruskäsite)
Haagin toinen rauhankonferenssi 1907 (vieruskäsite)

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.4.2024: Historia:Haagin ensimmäinen rauhankonferenssi 1899. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Haagin ensimmäinen rauhankonferenssi 1899.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →