Geologia:mastodontti
mastodontti
| mastodontti |
Sanalla ”mastodontti” viitataan epävirallisesti monimuotoiseen joukkoon muinaisten norsueläinten ryhmiä, sisältäen myös varsinaisten (Elephantidae) norsujen kantamuotoryhmän. Mastodonteiksi kutsutaan erityisesti Gomphotheriidae- ja Mammutidae -heimojen norsueläimiä. Yhteistä näille on myös varsinaisille norsuille tyypillisen ”horisontaalisen” poskihampaiden korvautumisen kehittyminen, missä poskihampaat puhkeavat ja työntyvät esiin leuasta yksitellen sarjana useiden elinvuosien aikana, sekä nystermäiset tai nystermäiset/harjanteelliset poskihampaat, jotka soveltuvat monimuotoisen kasviaineksen käsittelyyn.
Gomphotheriidae oli norsueläinten lahkon (Proboscidea) monimuotoisin heimo, johon kuului useita alaryhmiä, kuten Amebelodontinae-alaheimo, jonka lajeilla alaleuan kärki oli pitkä ja siinä oli suuret, lapiomaiset syöksyhampaat, sekä Choerolophodontinae -alaheimo, jonka edustajilla hampaiden nystermärakenne oli monimutkainen. Gomphotheriidae sisältää myös varsinaisten norsujen (Elephantidae) kantamuodot. Tyypillistä tämän heimon norsueläimille on sopeutumien ja elintapojen sekä ravinnon monimuotoisuus ja joustavuus, minkä ansiosta ne olivat merkittävä suurten kasvinsyöjänisäkkäiden ryhmä Afrikassa noin 30–3 miljoonaa vuotta sitten, Euraasiassa noin 23–2 miljoonaa vuotta sitten ja Pohjois-Amerikassa noin 15 miljoonaa vuotta sitten lähtien. Viimeiset gomphotheerit elivät Pohjois- ja Etelä-Amerikassa viime jääkauden loppuun saakka (noin 10 000 vuotta sitten).
Mammutidae -heimo, eli ”varsinaiset mastodontit” ovat gomphotheerien evolutiivinen sisarryhmä, joilla hammasnystyt olivat järjestyneet leikkaaviksi harjanteiksi. Gomphotheereihin verrattuna tämän heimon edustajat olivat elinympäristöltään ja ravinnoltaan vähemmän monimuotoisia: ne elivät pääasiassa metsävaltaisissa ympäristöissä ja olivat erikoistuneet syömään puiden ja pensaiden lehtiä ja oksia, sekä muuta lehtevää kasvillisuutta. Mammutidae-heimo sai alkunsa Afrikassa, josta vanhimmat tunnetut fossiilit ovat noin 25 miljoonan vuoden ikäisiä. Heimoon kuuluva laajalle levinnyt Zygolophodon-suku levittäytyi mioseeniajan alkupuolella noin 23–15 miljoonaa vuotta sitten Afrikasta ensin Euraasiaan ja lopulta Pohjois-Amerikkan. Euroopassa plioseeniajalla (noin 5–2,6 miljoonaa vuotta sitten) elänyt ”euroopanmastodontti” (Mammut borsoni) oli heimon suurimpia lajeja ja yksi suurimmista tunnetuista norsuelämistä, ja sillä oli eläinkunnan pisimmäksi kasvaneet syöksyhampaat, jotka saattoivat parhaimmillaan olla yli 5 metrin pituiset. Viimeinen heimon laji oli jääkausiajan Pohjois-Amerikan kylmiin boreaalisiin metsiin sopeutunut amerikanmastodontti (Mammut americanum), joka kuoli sukupuuttoon vasta noin 10 000 vuotta sitten viime jääkauden lopun megafaunan sukupuuton yhteydessä, todennäköisesti nykyihmisen saapumisen vaikutuksesta.Sukupuuttoon kuolleiden norsulajien ravintoa voidaan analysoida tutkimalla hammaskiilteen mikroskooppisia kulumisjälkiä (microwear-menetelmä), purupinnan kulunutta muotoa (mesowear-menetelmä), sekä hammaskiilteestä mitattuja hiilen ja muiden alkuaineiden isotooppisuhteita --
Kirjoittaja FT Juha Saarinen/Björn Kurtén -klubiErikieliset vastineet
| mastodont | englanti (English) | |
| mastodont | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
GöhlichUB1999, Rivals&al2012, Rivals&al2015, Saarinen&Lister2016
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Geologia:mastodontti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:mastodontti.)