Geologia:manaatti

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

manaatti

manaatti
Definition sireenieläimiin kuuluva suurikokoinen akvaattinen nisäkäs
Explanation Manaatti (Trichechus) kuuluu sireenieläinten lahkoon (Sirenia). Manaatit elävät lähinnä matalissa, lämpimissä rannikkovesissä, sekä joki- ja suistoalueilla. Manaatit ovat kasvissyöjiä syöden vesikasveja sekä rannasta riippuvia kasveja. Ne käyttävät etueviään myös syömiseen ja pohjalla kävelyyn, ja tarvittaessa nostavat yläruumiinsa vedestä tavoitellessaan rantakasveja. Manaatit eivät kuitenkaan nouse kuivalle maalle hylkeiden tapaan, vaan ovat täysin sopeutuneita elämään vedessä. Manaatit, kuten muutkin sireenieläimet, ovat vankkarakenteisia, niillä on paksu rasvakerros sekä paksut ja tiheät luut jotka tasapainottavat rasvakerroksen tuomaa nostetta. Pitkän malliset keuhkot ja horisontaalinen pallea vakauttavat uintiasentoa. Niillä ei ole takaraajoja ja eturaajat sekä pyrstö ovat muodoltaan melamaisia. Sireenieläimet eivät kuitenkaan ole sopeutuneet syviin tai pitkiin sukelluksiin vaan niiden sukellukset kestävät yleensä vain minuutteja jonka jälkeen niiden täytyy palata pinnalle hengittämään.


Manaatteihin kuuluu nykyään kolme lajia, joista kynnetönmanaatti elää Amazonin joissa, lamantiini Karibialla ja Länsi-Intian saaristossa sekä Afrikan manaatti joka elää Länsi-Afrikan rannikolla ja joissa Senegalista Angolaan. Kynnetönmanaatti ja afrikanmanaatti ovat läheisempää sukua toisilleen. Fossiiliaineiston perusteella sireenieläinten kehitys alkoi nelijalkaisista maanisäkkäistä noin 50 miljoonaa vuotta sitten, eoseenilla. Nykyisistä maaeläimistä niiden lähimpiä sukulaisia ovat norsut ja tamaanit. Sireenieläinlajeja oli aikanaan enemmän ja ne elivät koko Tethys-meren alueella. Nykyään lajeistaon jäljellä vain manaatti ja dugong. Manaattien fossiiliaineisto ei ole yhtä hyvä kuin dugongien, mutta luultaviimmin manaatit polveutuvat varhaisista sireenieläimistä Amazonian altaasta, josta ne ovat levinneet ensin Tethyksen alueelle ja sittemmin nykyisille elinalueilleen.

Manaateilla, samoin kuin norsueläimillä, hampaat korvautuvat horisontaalisesti eli uudet, leuan perällä kehittyvät hampaat työntävät vanhempia hampaita eteenpäin kunnes ne irtoavat. Norsueläimillä hampaiden lukumäärä on rajallinen, mutta manaattien hampaat uusiutuvat läpi elämän. Muista nisäkkäistä poiketen manaateilla on kuusi niskanikamaa yleisen seitsemän sijaan.
Additional Information Kirjoittaja Susanna Sova/Björn Kurtén -klubi.

Equivalents

manateenglanti
manateruotsi

Sources

CarrollRL1988, HoezelAR2002, Harodom&Brett2006

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.7.2020: Geologia:manaatti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:manaatti.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →