Geologia:kumulaatti

    Tieteen termipankista

    kumulaatti

    kumulaatti
    Määritelmä syväkivi, joka on syntynyt mineraalikiteiden erkaantuessa magmasta esimerkiksi gravitatiivisesti painumalla tai kohoamalla
    Selite Kumulaatteja muodostavat mineraalikiteet ovat muodostuneet yleensä fraktioivan kiteytymisen kautta. Magmasta muodostuneet mineraalikiteet voivat erkaantua sulasta usealla tavalla. Esimerkiksi magmaa raskaammat kiteet (esimerkiksi oliviini) painuvat magmasäiliön pohjalle, kun taas magmaa kevyemmät kiteet (esimerkiksi plagioklaasi) voivat kohota magmasäiliön yläosaan. Magman konvektio voi myös vaikuttaa kiteiden erkaantumiseen. Kumulaattikäsite pitää sisällään sekä kumuluskiteet että interkumulussulasta muodostuneen materiaalin, jota voidaan kutsua myös postkumulukseksi. Kumulaattikiteiden ja interkumuluksen (/postkumuluksen) määräsuhteiden perusteella kumulaatit voidaan jakaa ortokumulaatteihin, mesokumulaatteihin ja adkumulaatteihin.
    Lisätiedot Kumulaatti-termiä ehdotti ensimmäisen kerran Wager, Brown ja Wadsworth artikkelissaan Types of Igneous Cumulates (1960)[1] kiville, jotka he tulkitsivat syntyneen mineraalien laskeutumisen kautta. Termi juontuu latinan sanasta cumulus, joka tarkoittaa kasaa/pinoa. Ensimmäiset määritelmät kumulaattitermeille ovat olleet vahvasti geneettisiä, eli ottaneet kantaa siihen, miten tekstuurit ovat syntyneet (Irvine, 1982). Nykyään kumulaattiterminologiaa sovelletaan myös kuvailevana terminologiana, eikä geneettiset määritelmät rajaudu ainoastaan kiteiden laskeutumisesta syntyvään tekstuuriin.

    Erikieliset vastineet

    cumulateenglanti (English)
    cumulate rockenglanti (English)
    kumulatruotsi (svenska)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    SKP1998, Wager&Brown&Wadsworth1960, WadsworthWJ1989, IrvineTN1982

    Alaviitteet

    1. Wager&Brown&Wadsworth1960

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 5.11.2024: Geologia:kumulaatti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:kumulaatti.)