Filosofia:emanaatio
emanaatio
| emanaatio |
Määritelmä
olioiden virtaaminen ulos jumaluudesta tai absoluutista
Selite
Emanaation käsite tulee filosofiaan uusplatonismista. Plotinoksen (204-270) metafyysisen järjestelmän ydin oli Ykseys, josta koko todellisuus kaikkine hypostaaseineen on lähtöisin, virtaa, säteilee tai emanoituu. Plotinoksen suosimia vertauskuvia maailman emanoitumiselle ykseydestä olivat esimerkiksi veden valuminen lähteestä tai valon säteily auringosta. Plotinoksen käsite vaikutti uusplatonismin kautta laajasti länsimaiseen filosofiaan ja monien keskiajan teologien teoriaan luomisesta. Se on löydettävissä mm. G. W. Leibnizin (1646-1716) metafysiikasta, jossa maailma emanoituu Jumalasta.
Lisätiedot
lat. emano=virrata ulos, valua, saada alkunsa, levitä
Erikieliset vastineet
| emanation | englanti (English) | |
| emanación | espanja (español) | |
| émanation | ranska (français) | |
| emanation | ruotsi (svenska) | |
| Emanation | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
SalonenT2008, KorkmanYrjönsuuri1998
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.11.2024: Filosofia:emanaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:emanaatio.)