Estetiikka:viiva
viiva
| viiva |
Määritelmä
1. geometrisesti yksiulotteinen kappale
2. piirustuksen perustava ilmaisuväline
Selite
Länsimaisen kuvataiteen historiassa ja teoriassa viivaa on pidetty varsinkin esittävän kuvallisen ilmaisun perustavana välineenä. Piirrosten lisäksi myös muut kuvataiteen lajit hyödyntävät viivaa ja perinteisesti esimerkiksi maalausten tekeminen alkaa viivapiirustuksin tehdyistä hahmotelmista ja luonnoksista. Tämän vuoksi taideopetuksessa piirustuksella on ollut vahva asema.
Taidefilosofiassa viivan on perinteisesti ajateltu tuottavan näkyviä muotoja ja kytkeytyvän esim. väriä perustavammin universaaleihin (geometrisiin tai käsitteellisiin) totuuksiin. Tämä käsitys perustuu platonilaiseen ideaoppiin, jossa taide nähdään aineellista maailmaa todellisemman todellisuuden jäljittelynä (mimesis).
Modernit taidesuuntaukset ja -filosofiat ovat kyseenalaistaneet perinteisen käsityksen taiteen tehtävästä todellisuuden jäljittelijänä. Näin myös viivan on ajateltu irtautuvan ääriviivamaisesta esittävyydestä ja ilmenevän kuvallisena elementtinä, joka esittämisen sijaan toimii ja tuottaa tietyn kuvatilan.
Taidefilosofiassa viivan on perinteisesti ajateltu tuottavan näkyviä muotoja ja kytkeytyvän esim. väriä perustavammin universaaleihin (geometrisiin tai käsitteellisiin) totuuksiin. Tämä käsitys perustuu platonilaiseen ideaoppiin, jossa taide nähdään aineellista maailmaa todellisemman todellisuuden jäljittelynä (mimesis).
Modernit taidesuuntaukset ja -filosofiat ovat kyseenalaistaneet perinteisen käsityksen taiteen tehtävästä todellisuuden jäljittelijänä. Näin myös viivan on ajateltu irtautuvan ääriviivamaisesta esittävyydestä ja ilmenevän kuvallisena elementtinä, joka esittämisen sijaan toimii ja tuottaa tietyn kuvatilan.
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Estetiikka:viiva. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Estetiikka:viiva.)