massataide | massakulttuuri


massataide
massakulttuuri

Määritelmä usein väheksyvässä merkityksessä käytetty nimitys laajojen kansanjoukkojen kuluttamalle taiteelle tai kulttuurituotannolle

Selite

Massataiteeksi luetaan yleisesti sellaiset kulttuurituotannon alueet, jotka ovat syntyneet joukkotiedotusvälineiden (esim. kirjapainon, elokuvan ja radion) myötä. Esteettistä keskustelua massataiteesta on käyty pääosin kahdessa kontekstissa: 1) ns. Frankfurtin koulukunnan filosofien kesken, jolloin kyseessä on ollut tietynlaisen kultturituotannon tarkastelu; 2) analyyttisen estetiikan edustajien kesken, jolloin on väitelty siitä, mihin massataiteen määritelmä voi perustua.
Frankfurtin koulukunnassa keskustelu massataiteesta paikantuu selkeimmin kahden näkemyksissään eroavan ajattelijan, Theodor Adornon ja Walter Benjaminin välille. Yhteiskunnan modernisaation seurauksena syntyneen laajoille joukoille suunnatun kulttuurituotannon piirteitä tarkastellessaan Adorno päätyy asettamaan massataiteen vastakohdaksi autenttiselle taiteelle. Adornon käsityksen mukaan massataidetta luonnehtii sen passiivinen vastaanotto: massataiteen yleisö on kulttuuriteollisuuden tuotteiden kuluttaja. Paradoksaalista on, että vaikka massataiteen sisältö vaikuttaa yleisöstä tutulta ja jopa läheiseltä - siis helposti lähestyttävältä - on se vieraannutettu ihmisyksilöiden henkilökohtaisesta kokemuksesta tuottamalla kaavamaista ja stereotyyppistä viihdettä. Autenttiseen taiteeseen kuuluu taas aina ainutlaatuisen perspektiivin ilmaisu.
Benjamin näkee taas modernin yhteiskunnan uusissa tuotantotekniikoissa mahdollisuuden taiteen käsitteen kokonaisvaltaiseen muutokseen. Esseessään "Taideteos teknisen uusinnettavuutensa aikakaudella" (1935-36) Benjamin hahmottelee Paul Valéryn ja Bertolt Brechtin taidekäsityksiä yhdistämällä käsityksen uudenlaisesta modernista taiteesta. Tämä käsitys huomioi sen, miten moderni yhteiskunta, teknologia ja tiede vaikuttaa myös taiteeseen: reproduktiotekniikoiden ansiosta uniikin teoksen erityinen vaikutus, teoksen aura, katoaa ja sitä myöten purkautuu myös 1930-luvun fasististen liikeiden omaksuma auraattinen ja arkaainen vetovoima.

Analyyttisen estetiikan edustajat ovat debatoineet 1990-luvulta lähtien massataiteen olemassaolosta ja identiteetistä. Noël Carroll on esittänyt, että jo massataiteen suosion takia taidefilosofienkin tulisi olla kiinnostuneita ilmiöstä. Carroll itse väittää, että massataide voidaan tunnistaa ja määritellä sen formaalien tai rakenteellisten piirteiden kautta. Tämä esitetään taiteen sosiologisia teorioita vastaan, jotka tapaavat vieroksua olemuksellista erottelua korkea- ja populaaritaiteen välillä.

Erikieliset vastineet

mass art

englanti (English)

Lähikäsitteet

korkeataide (vastakohta)
populaarikulttuurin estetiikka (vieruskäsite)

Käytetyt lähteet

SchweppenhäuserG2009, CarrollN1992

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Estetiikka:massataide. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Estetiikka:massataide.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →