Estetiikka:figuraalinen
figuraalinen
| figuraalinen |
Määritelmä
strukturaalisen kielen ja subjektiivisen kokemusmaailman välissä vaikuttava heterogeeninen alue, jota ei voi representoida
Selite
Jean-François Lyotardin filosofiassa termit figuuri ja figuraalinen merkitsevät kielen diskursiivisuuden kaikkivoipaisuutta horjuttavia elementtejä. Psykoanalyysin strukturalistista vastaanottoa kritisoineessa Discours, figure -kirjassaan (1971) Lyotard hahmottelee sekä kielessä että aistikokemuksessa ilmenevää heterogeenisyyttä, joka ei ole palautettavissa kumpaankaan ja nimeää tämän monimuotoisuuden figuraalisuuden alueeksi. Erolle, pikemmin kuin samankaltaisuudelle, perustuva figuraalinen on verrannollinen kielen kontekstissa retoriikkaan tai ilmaisevuuteen siinä mielessä, että figuraalinen on Lyotardin mukaan jotakin ylimääräistä tekstuaaliseen struktuuriin nähden eikä ole sulautettavissa representaatioon. Figuraalinen on siis jotain rationaalisuuden ulkopuolista ja rikkoo käsityksen kielen ja diskurssin läpinäkyvyydestä.
Lyotard näkee yhteyden figuraalisen ja visuaalisen välillä. Vaikka taiteen figuraalisuus ei merkitse figuratiivisuutta, on sillä yhteys (kuva)taiteeseen siinä, että kuva ei koskaan ole tyhjentävästi sanoin ilmaistavissa. Visuaalinen/figuraalinen ei myöskään asetu strukturalistisen kielikäsityksen oppositioiden logiikkaan, vaikka kuvien rationalisoivassa vastaanotossa visuaalisen maailman monimuotoisuus assimiloidaan kielen struktuureihin ja kuva muuttuu luettavaksi ja tulkittavaksi. Rationalisointipyrkimyksistä huolimatta figuraalinen pysyy epäjärjestyksen tilassa, joka estää kaikenkattavan tulkinnan.
Gilles Deleuze käyttää myös figuraalisen käsitettä teoksessaan Francis Bacon: Logique de la Sensation (1981), jossa hän arvioi modernistimaalari Francis Baconin ihmiskuvauksia ja niissä esiintyviä vääristymiä, muodonmuutoksia ja sattumatekniikoita figuraalisuuden näkökulmasta.
Lyotard näkee yhteyden figuraalisen ja visuaalisen välillä. Vaikka taiteen figuraalisuus ei merkitse figuratiivisuutta, on sillä yhteys (kuva)taiteeseen siinä, että kuva ei koskaan ole tyhjentävästi sanoin ilmaistavissa. Visuaalinen/figuraalinen ei myöskään asetu strukturalistisen kielikäsityksen oppositioiden logiikkaan, vaikka kuvien rationalisoivassa vastaanotossa visuaalisen maailman monimuotoisuus assimiloidaan kielen struktuureihin ja kuva muuttuu luettavaksi ja tulkittavaksi. Rationalisointipyrkimyksistä huolimatta figuraalinen pysyy epäjärjestyksen tilassa, joka estää kaikenkattavan tulkinnan.
Gilles Deleuze käyttää myös figuraalisen käsitettä teoksessaan Francis Bacon: Logique de la Sensation (1981), jossa hän arvioi modernistimaalari Francis Baconin ihmiskuvauksia ja niissä esiintyviä vääristymiä, muodonmuutoksia ja sattumatekniikoita figuraalisuuden näkökulmasta.
Erikieliset vastineet
| figural | englanti (English) | |
| figural | ranska (français) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Estetiikka:figuraalinen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Estetiikka:figuraalinen.)