Määritelmä
tutkimusmenetelmä, joka keskittyy tieteellisen tiedon luomiseen tutkijan oman käytännön kautta
Määritelmä (en)
a methodology that focuses on creating scholarly knowledge through the researcher’s practice
Selite
Käytäntölähtöinen tutkimus kattaa ammatillisen käytännön eri muotoja, esimerkiksi taiteet, muotoilun ja käsityöt, kuitenkaan niihin rajoittumatta. Tutkimusprosessiin sisältyy useita reflektoivan käytännön muotoja, joita käytetään ajattelun, tiedonkeruun ja analyysin menetelminä. Se on metodologia, jossa käytäntö toimii tutkimisen ja tiedon luomisen välineenä (Redström, 2017; Vaughan, 2017). Ajattelu ja reflektio ohjautuvat tekemisen kautta, joka tapahtuu käytännön osana (Vega, 2024, s. 24). Tämä lähestymistapa edellyttää, että tutkija omaksuu kaksi samanaikaista roolia: käytännön harjoittajan ja tutkijan roolin (Pedgley, 2007, s. 463). Harjoittaja toimii oman työnsä tarkkailijana samalla kun hän harjoittaa käytäntöään, mikä mahdollistaa käytännön syvällisemmän analyysin ja siitä saadut oivallukset tutkimusprosessin aikana (Redström, 2017, s. 15; Mäkelä ja Nimkulrat, 2018).
Selite (en)
Practice-based research involves different forms of professional practice such as (but not limited to) arts, design, and crafts. Several forms of reflective practice are involved in the research process as methods of thinking, data collection, and analysis. It is a methodology in which practice serves as a means of inquiry and knowledge creation (Redström, 2017; Vaughan, 2017). Thinking and reflecting are guided by acts of making that take place as part of practice (Vega, 2024, p. 24). This approach requires the researcher to assume two simultaneous roles: that of a practitioner and a scholar (Pedgley, 2007, p. 463). The practitioner becomes an observer of their work while engaging in their practice, allowing them to further analyse the practice and gain insights into it during the research process (Redström, 2017, p. 15; Mäkelä and Nimkulrat, 2018).
Lisätiedot
Mäkelä, M. and Nimkulrat, N. (2018) “Documentation as a practice-led research tool for reflection on experiential knowledge,” FormAkademisk - forskningstidsskrift for design og designdidaktikk, 11(2), pp. 1–16. Available at: https://doi.org/10.7577/formakademisk.1818.
Pedgley, O. (2007) “Capturing and analysing own design activity,” Design Studies, 28(5), pp. 463–483. Available at: https://doi.org/10.1016/j.destud.2007.02.004.
Redström, J. (2017) Making design theory. Cambridge, Massachusetts London, England: The MIT Press (Design thinking, design theory).
Vaughan, L. (ed.) (2017) Practice-based design research. London Oxford New York New Delhi Sydney: Bloomsbury Academic. Available at: https://doi.org/10.5040/9781474267830.
Vega, L. (2024) Thinking with people and pots: A practice-led design study of sociomaterially distributed thought processes. Helsinki: Aalto University Publication Series (Aalto University publication series Doctoral dissertations, 211 (2024)).
Erikieliset vastineet
Käytetyt lähteet
Redström 2017, Vaughan 2017, Vega 2024, Pedgley 2007, Mäkelä ja Nimkulrat 2018
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.12.2025: Aalto-yliopiston tutkimusalat:käytäntölähtöinen tutkimus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Aalto-yliopiston tutkimusalat:käytäntölähtöinen tutkimus.)
