Fotoniikka ja nanotekniikka:kaksiulotteinen materiaali
kaksiulotteinen materiaali
| kaksiulotteinen materiaali |
Kaksiulotteiset (2D) materiaalit koostuvat heikoista van der Waals -sidoksin toisiinsa sitoutuneista, muutamien atomien paksuisista materiaalikerroksista, jotka voidaan eristää toisistaan esimerkiksi kuorimalla. Materiaaliluokan nimi tulee siitä, että yhden tai muutaman kerroksen paksuisina niiden paksuus voi olla jopa alle yhden nanometrin, jolloin niillä ei katsota olevan kolmatta ulottuvuutta. Jotkin kaksiulotteiset materiaalit, kuten hiiliatomeista koostuva grafeeni, ovat vain niitä koostavan atomin paksuisia, kun taas kaksiulotteiset yhdisteet, kuten siirtymämetallidikalkogeenit, ovat hieman paksuimpia koska ne koostuvat useammasta eri atomista ja niiden sidoksista.
Esimerkkejä:
Yleiset yksiatomiset kaksiulotteiset materiaalit ja niiden alkuaineet suluissa: grafeeni (C), ja mustafosfori (P).
Yleiset kaksiulotteiset yhdisteet ja niiden kemialliset rakenteet: siirtymämetallidikalkogeenit (1 siirtymämetalli kahden happi-ryhmän atomin välissä) ja kuusikulmainen boorinitridi (booria ja nitridiä 1:1).Käytetyt lähteet
Novoselov et.al, Novoselov vdW heterostructures
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.12.2025: Fotoniikka ja nanotekniikka:kaksiulotteinen materiaali. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Fotoniikka ja nanotekniikka:kaksiulotteinen materiaali.)