Teologia:ansio
ansio
ansio |
Niin juutalaisuudessa kuin Jeesuksen julistuksessa hyvästä ja oikeudenmukaisesta elämästä luvataan jonkinlainen palkka taivaassa (esim. Matt. 5:12). Myös viimeisenä päivänä ihmiselle luvataan maksu ”hänen tekojensa mukaan” (Matt. 16:27). Katolisen standardikäsityksen mukaan hyviin tekoihin liittyy jonkinlainen ansio (lat. meritum). Kyseinen ansio voi olla teon oman arvollisuuden mukainen (de condigno) tai erikseen sopivaksi katsottu (de congruo), mutta hyvään tekoon liittyy kiinteästi jonkinlainen pluspisteiden kartunta samaan tapaan kuin synneistä koituu miinuspisteitä.
Reformaation aikakaudella katolista ansio-oppia arvosteltiin voimakkaasti ja sitä pidettiin ulkokultaisena ja teologisesti vääränä. Protestanttisten kirkkojen opetuksen mukaan Jumala pelastaa yksin uskosta eikä hyviä tekoja tule tehdä pluspisteiden toivossa vaan vilpittömästi, lähimmäisen tarvetta silmällä pitäen.
Tällainen kritiikki saattoi vääristää katolisen teologian opetuksen ja vähätellä Jeesuksen julistukseen sisältyvää palkkojen ajatusta. Samalla se kuitenkin mahdollisti seikkaperäisten erottelujen tekemisen. Esimerkiksi ajatus lahjan ja kaupan tai hyväntekeväisyyden ja reilun hinnan välillä tarkentui, samoin kuin eron tekeminen luonnollisen arvollisuuden ja nimellisarvon kesken. Ansion teologinen aihepiiri on reformaation jälkeen säilynyt tietyllä lailla häilyvänä hyvän ja ongelmallisen välillä.Erikieliset vastineet
merit | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.12.2024: Teologia:ansio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:ansio.)