affekti


affekti

Määritelmä tunne, vaikuttuneisuus

Selite

Latinalaisissa teologisissa teksteissä yleisimmät tunnetta kuvaavat yleistermit ovat affectus ja passio. Affectus eli affekti on ulkoisen tai sisäisen vaikutuksen aikaansaama tunnetila, kuten ilo, suru tai pelko. Affektiin saattaa liittyä myös tiedollinen arvostelma, ja tiettyihin affekteihin (esim. ahneus, kateus) liittynee aina kognitiivinen arvostelma. Affekti on tunteiden yleistermi, mutta on mahdollista ajatella tiettyjen affektien (esim. laupeus, sääli, ekstaasi) olevan muita kiinteämmin uskontoon liittyviä.

Läntisessä perinteessä ajatellaan usein, että järki on ihmisen erityisominaisuus, kun taas monet affektit (esim. viha, pelko) ovat ihmisille ja eläimille yhteisiä. Ihmisen katsotaan kuitenkin pystyvän ainakin jossain määrin kontrolloimaan affektejaan.

Vaikka termit affekti, passio ja emootio ovat suurelta osin synonyymisiä, niihin liittyy omia distinktiivisiä piirteitään. Ainoastaan passio voidaan kääntää myös intohimoksi tai kärsimykseksi; emootio on puolestaan kahta muuta modernimpi ja tarkkarajaisempi termi. Latinan affectus on yleisesti tunne ja sellaisena laajempi kuin esim. englannin affection (kiintymys).

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.12.2024: Teologia:affekti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:affekti.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →