Ugarit


Ugarit

Määritelmä myöhäispronssikaudella (n. 1500–1180 eaa.) Pohjois-Syyrian rannikolla vaikuttanut kaupunkivaltio, jonka raunioista löytyneitä tekstilähteitä pidetään yhtenä heprealaisen Raamatun tärkeimmistä vertailuaineistoista

Selite

Ugarit oli yksi myöhäispronssikaudella Välimeren itärannikolla eli Levantissa vaikuttaneista kaupunkivaltioista. Ugaritin rauniot löydettiin uudelleen Ras Šamra -niemeltä läheltä nykyistä Latakian kaupunkia vuonna 1929, mistä lähtien siellä on tehty arkeologisia kaivauksia. Ugaritin arkeologinen aineisto sisältää huomattavan määrän eri kielillä kirjoitettuja tekstejä. Nämä tekstit ovat olleet merkittävässä asemassa Lähi-idän myöhäispronssikauden historian tutkimukselle. Ne sisältävät esimerkiksi hallitsijoiden välistä kirjeenvaihtoa, hallinnollisia tekstejä, hevostenhoito-ohjeita, rituaalitekstejä sekä runomuotoisia myyttikertomuksia. Historiansa aikana Ugaritia hallitsivat omat kuninkaat. Ugarit oli kuitenkin myöhäispronssikauden alkuvaiheissa eräänlaisessa autonomisessa suhteessa Egyptiin ja vuonna 1340 eaa. siitä tuli Anatolian heettiläisvaltakunnan vasallivaltio.

Erityisesti Ugaritin viimeisen kuninkaan Ammurapin ja Kyproksen Alašiyan kuninkaan välinen kirjeenvaihto on kuuluisa, sillä se kertoo niin kutsuttujen merikansojen hyökkäyksestä Ugaritiin. Merikansojen hyökkäyksiä on pidetty yhtenä syynä pronssikauden lopulla tapahtuneeseen katastrofiin, jonka seurauksena tuon aikakauden suuret valtakunnat Egyptiä lukuunottamatta tuhoutuivat ja niiden mukana myöhäispronssikauden kansainvälinen järjestelmä romahti. Tämä johti niin kutsuttuun pimeään aikakauteen Lähi-idän historiassa pronssikauden ja rautakauden välillä. Pimeän aikakauden jälkeistä varhaisrautakautta on pidetty usein heprealaisen Raamatun kuvaileman heprealaisen kulttuurin syntyajankohtana.

Ugaritin kieli kuuluu länsiseemiläisten kielten pohjoiseen haaraan ja sitä kirjoitettiin erityisellä mesopotamialaista nuolenpääkirjoitusta muistuttavalla aakkoskirjoituksella. Ugaritin kieltä kirjoitettiin nuolenpääkirjoituksen tapaan savitauluille. Ugaritin kirjoitusjärjestelmää pidetään foinikialaisten aakkosten ohella maailman vanhimpana aakkosmerkkeihin perustuvana kirjoitusjärjestelmänä.

Ugaritin kielen läheinen kielisukulaisuus Raamatun heprealle tekee Ugaritin teksteistä heprealaisen Raamatun tutkimukselle merkittävän vertailuaineiston. Ugaritin tekstien tutkimus on auttanut esimerkiksi ymmärtämään monia aikaisemmin epäselviksi jääneitä heprealaisen Raamatun kohtia. Ugaritin myytit sisältävät myös paljon temaattisia yhtymäkohtia heprealaisen Raamatun kertomuksiin. Esimerkiksi Ugaritin mytologian Baal- ja El-jumalia kuvataan monin paikoin samantapaisilla kielikuvilla kuin heprealaisen Raamatun Jumalaa. Sekä Ugaritin mytologia että kultilliset tekstit ovat myös auttaneet tutkijoita ymmärtämään Lähi-idän nykyisten uskontojen syntyä edeltäneitä uskontojärjestelmiä.

Lisätiedot

Kirjallisuutta:

Harviainen, Tapani ja Aarre Huhtala (2017), Baalin palatsi ja kuninkaiden suku: Ugaritin jumaltarut (Tallinna: Gaudeamus Helsinki University Press).

Watson, Wilfred G. E. ja Nicolas Wyatt, toim. (1999), Handbook of Ugaritic Studies, Handbuch Der Orientalistik, 39. (Boston: Brill).

Artikkelin kirjoittaja: Lauri Laine

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.11.2024: Teologia:ugarit. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:ugarit.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →