Teologia:kirjallisuuskritiikki
kirjallisuuskritiikki
kirjallisuuskritiikki |
Kirjallisuuskritiikki tutkii tekstissä olevia merkkejä, jotka voivat paljastaa, että tekstiä on muokattu. Mahdollisiin merkkeihin on luettu muun muassa tekstissä esiintyvät toistot, ristiriidat, kieliopilliset ongelmat tai poikkeava sanasto. Kirjallisuuskritiikki metodina on ollut suosittua saksalaisessa raamatuntutkimuksessa. Myös suomalaisessa tutkimuksessa sitä on harjoitettu erityisesti 1900-luvun loppupuoliskolla. Timo Veijolan kommentaari Das fünfte Buch Mose (Deuteronomium) Kapitel 1,1–16,17 (Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht, 2004) on tyypillinen esimerkki kirjallisuuskritiikin käytöstä ja tuloksista. Kirjallisuuskritiikkiä on kritisoitu liian jäykästä suhtautumisesta tekstimuutoksiin ja hypoteettisista rekonstruktioista, jotka koostuvat useista kirjallisista tasoista. Raamatuntutkimuksen ulkopuolella kirjallisuuskritiikkiä on harjoitettu vain rajallisesti.
Tässä tarkoitettua kirjallisuuskritiikkiä ei pidä sekoittaa kirjallisuustieteessä harjoitettuun metodiin, jossa arvioidaan tekstiä kirjallisuutena. Erityisesti englanninkielisessä raamatuntutkimuksessa termi literary criticism voi viitata kumpaan tahansa lähestymistapaan.Erikieliset vastineet
literary criticism | englanti (English) | |
Literarkritik | saksa (Deutsch) |
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.11.2024: Teologia:kirjallisuuskritiikki. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:kirjallisuuskritiikki.)