Teologia:edunsaanti
edunsaanti
| edunsaanti |
Uudessa testamentissa esimerkiksi Room. 4:23-25 kuvaa Jeesuksen toimineen meidän ihmisten syntien ja pelastuksen ”tähden” (kreik. dia, lat. propter). Myös Nikean uskontunnustus toteaa Kristuksen toimineen ”meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden”. Kristillisen pelastusopin kokonaisuudessa tällainen propter-rakenne on luonteva ymmärtää ihmisille tuotetuksi eduksi, jota ihminen ei ole itse hankkinut. Nikean tunnustuksessa tämä edunsaanti on käsitetty pelastuksena, mutta edun tarkempaa luonnetta voidaan niin haluttaessa kuvata esimerkiksi armona, hyvitysmaksuna tai anteeksiantona.
Propter-rakenne on hyvin lähellä uhrin tai lahjan nelipaikkaista relaatiota (antaja, lahja, saaja, edunsaaja). Uskonnollisessa julistuksessa edunsaantia käytetään usein synonyymisesti sijaisuuden (lat. pro nobis) kanssa, mutta tarkassa teologisessa tekstissä nämä kaksi on syytä erottaa toisistaan ja pitää silmällä kreikan ja latinan prepositioita. Nykykielissä saatetaan molemmista käyttää samaa prepositiota (esim. engl. for, saks. für)
Koska Nikean tunnustus kuvaa Kristuksen maanpäällistä pelastustyötä juuri edunsaannin ja lisäksi sijaisuuden avulla, nämä kaksi ovat kaikkien kirkkojen normatiivista pelastusoppia määrittäviä koontitermejä. Varsinaisena teologisena terminä edunsaanti on kuitenkin harvinainen, sillä sen ilmaisema asia ilmaistaan tavallisesti propter-rakenteen (suom. vuoksi, tähden) avulla. Kyseinen asia tiivistetään usein koontitermien piiriin kuuluvilla tutummilla raamatullisilla käsitteillä, kuten esimerkiksi lunastus taikka anteeksianto.Erikieliset vastineet
| benefit | englanti (English) | |
| for our sake | englanti (English) |
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.11.2024: Teologia:edunsaanti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:edunsaanti.)