Geologia:kaivannaisjäte
kaivannaisjäte
| kaivannaisjäte |
Kaivannaisjätettä voi syntyä esimerkiksi materiaalin etsinnän, käsittelyn tai varastoimisen yhteydessä.
Kaivosteollisuudessa kaivannaisjätettä syntyy esimerkiksi kiviaineksen louhinnan yhteydessä (sivukivi) ja malmin rikastuksen yhteydessä (rikastushiekka). Turveteollisuudessa kaivannaisjätettä ovat esimerkiksi alueelta poistettava pintamaa, kannot ja kivet (VäyrynenT&al2008).
Kaivannaistoiminnassa syntyvän jätteen määrä ja laatu riippuvat hyödynnettävästä aineesta. Esimerkiksi metallikaivoksissa, joista louhittava kiviaines sisältää sulfidimineraaleja, syntyvän jätteen sisältämien haitallisten yhdisteiden määrä on yleensä suurempi verrattuna muihin kaivoksiin (Kauppila&ym2018).
Erilaiset lait ohjaavat kaivannaisjätteen käsittelyä, erityisesti Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 190/2013.Lisää tietoa:
- Euroopan unionin direktiivi 2006/21/EY kaivannaisteollisuuden jätehuoltoon.
- Ympäristöministeriön Opas kaivannaisjätteiden hallinnan MWEI BREF -vertailuasiakirjan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita koskevien päätelmien soveltamiseen.
- Suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden riskejä selvittävä KAJAK-hanke.
- Raaka-aineiden tuottamisen kannalta kaivannaisjätteiden laajempi hyödyntäminen on raaka-aineiden tuottamisen kannalta yhä keskeisemmässä osassa tulevaisuudessa. Vuonna 2023 Euroopan unionin julkaisemassa raaka-ainealoitteessa nostetaan esiin sekä toiminnan lopettaneiden että toiminnassa olevien kaivosten kaivannaisjätteen tehokkaampi hyödyntäminen.
Käsitesivun ovat kirjoittaneet FT Elina Lehtonen ja FT Teemu Karlsson.
Erikieliset vastineet
| extractive waste | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- jäte (yläkäsite)
- rikastushiekka-alue
- sivukivi (jäte) (osakäsite)
- sivukivialue
Käytetyt lähteet
Kauppila&al2018, Väyrynen&al2008
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 31.12.2024: Geologia:kaivannaisjäte. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:kaivannaisjäte.)