Pohjois-Amerikan tutkimus:pitkätalo
pitkätalo
pitkätalo |
Määritelmä
Yhdysvaltain koillisalueen kansojen, etenkin irokeesien, useimmiten tuohesta ja ohuista puista rakennettu pitkänmuotoinen asumus, jossa asui useita perheitä, jotka olivat kaikki sukua keskenään
Selite
Koillisalueen kansoista esimerkiksi irokeesit asuivat seitsemästä kahdeksaan metriä leveissä ja 15–30 metriä pitkissä tuohesta ja ohuista puista rakennetuissa pitkissätaloissa. Jokaisessa talossa asui useita perheitä, jotka kaikki olivat sukua keskenään. Talon sisällä jokaisella ydinperheellä oli oma tulisijansa ja alueensa sen ympärillä. Vieressä asui naapuriperhe oman tulisijansa ympärillä. Yhdessä talossa saattoi olla toistakymmentä tulisijaa. Irokeesit kutsuivat itseään nimellä haudenosaunee eli pitkäntalon kansa (engl. People of the Longhouse). Katso irokeesiliitto.
Lisätiedot
Pitkätalo-nimitystä käytetään myös mm. luoteisrannikon intiaanien taloista. Lisäksi samankaltaisia taloja esiintyy useilla alueilla ympäri maailmaa.
Käsitesivu pohjautuu teokseen: Andersson, Rani-Henrik, Riku Hämäläinen ja Saara Kekki (2013). Intiaanikulttuurien käsikirja: Kulttuurin, historian ja politiikan sanastoa. Helsinki: Gaudeamus.Erikieliset vastineet
longhouse | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Andersson&Hämäläinen&Kekki2013
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Pohjois-Amerikan tutkimus:pitkätalo. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Pohjois-Amerikan tutkimus:pitkätalo.)