Teologia:lähetys
lähetys
| lähetys |
Uuden testamentin ns. lähetyskäskyssä (Matt. 28:19-20) Jeesus kehottaa opetuslapsiaan tekemään kaikki kansat hänen seuraajikseen. Apostolien teot ja Paavalin kirjeet kuvaavat varhaista kristillistä lähetystyötä. Suomen sana lähetys tulee latinan missio-termistä, joka monissa kielissä voidaan kääntää lähettää-verbillä (esim. saks. Sendung). Nykysuomessa on ei-uskonnollisessa kielessä yleistynyt missio-sana merkityksessä ”tehtävä”. Siten voidaan puhua yrityksen tai jopa viraston missiosta. Myös uskonnollisesta lähetyksestä puhutaan nykysuomessa usein tehtävänä. Perinteisesti lähetyksessä on lähettäjä, viesti ja vastaanottaja. Protestanttisessa maailmassa lähettäjänä toimii kirkko tai lähetysseura, vastaanottajana ovat kohdemaan ihmiset. Viesti on ilosanoma kristinuskosta tai myös käytännöllinen avustustyö. Lähetystyöntekijät ovat viestinviejiä eli lähettejä. Termiä lähetyssaarnaaja käytetään enää historiallisessa merkityksessä.
Periaatteessa kaikki kirkkokunnat kannattavat lähetystyön tekemistä, mutta käytännön asenteet sitä kohtaan ovat historian varrella muuttuneet moneen kertaan. Esimerkiksi luterilaisen reformaation Tunnustuskirjoissa lähetyksestä ei juurikaan puhuta. Merkittävämpi luterilainen lähetystyö alkoi vasta valistusaikana, ja vielä tänään lähetystyön tekijöinä ovat Suomessakin lähetysseurat kirkon sijaan. Toki suomalaiset lähetysseurat tekevät käytännössä työtään läheisessä yhteydessä kirkon kanssa.
Lähetystyötä tekevät tahot puhuvat usein ”avustamisesta” ja ”yhteistyöstä” pikemmin kuin ”lähetyksestä”, puhumattakaan ”käännyttämisestä”. Asian taustalla on kielellisen häveliäisyyden lisäksi se seikka, että Suomessa myös julkinen valta myöntää kehitysyhteistyövaroja lähetysseuroille. Näiden varojen käyttöä säätelevät tietyt periaatteet, joista on syytä ollä tietoinen lähetysjärjestöistä kirjoitettaessa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessä toimii useita eri lähetysjärjestöjä. Niiden lisäksi merkittävä lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö on helluntailaistaustainen Fida. Suomessa toimiva World Vision on niin ikään kristillistaustainen yleinen hyväntekeväisyysjärjestö. Sanan järjestö edellä eri toimijat siis käyttävät hieman erilaisia määreitä.
Teologisessa keskustelussa termi ”lähetystiede” on muuttunut termiksi ”missiologia”, joka puolestaan on muuttumassa ilmaukseksi ”globaali teologia” tai ”globaali kristinusko” (engl. Global Christianity, saks. Interkulturelle Theologie). Lähetyksestä puhuttaessa nykyteologit korostavat mielellään termiä ”Jumalan lähetys” (lat. missio Dei), joka antaa ymmärtää, että Jumala toimii järjestöjen ja kirkkojen työprosessissa. Termi on hankala, sillä se voi ulkopuoliselle antaa entistä jyrkemmän valtaperustelun - tai käsityksen että me ihmiset emme varsinaisesti tee mitään.Erikieliset vastineet
| mission | englanti (English) | |
| die Mission | saksa (Deutsch) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Teologia:lähetys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:lähetys.)