Teologia:luominen
luominen
| luominen |
Juutalaisuuden ja kristinuskon mukaan ”alussa Jumala loi taivaan ja maan” (1. Moos. 1:1). Tämä luomistyö kesti kuusi päivää, jonka jälkeen Jumala lepäsi sapattina, viikon viimeisenä päivänä (lauantaina). Luomistyön eräänlaisena huipentumana on ihmisen luominen. Ihmisen on Jumalan kuva, ja hänen tulee hallita ja vallita muuta luotua (1. Moos. 1: 26-28). Varhaiskristillisen käsityksen mukaan luominen tapahtui ”tyhjästä” (lat. ex nihilo). Raamatun luomiskertomukset keskittyvät ainesosien järjestämiseen ja elollisten olioiden luomiseen.
Kristillisen luomisopin suhde moderniin luonnontieteeseen on moniaineksinen. Uskontunnustukset ja muut kristilliset tekstit puhuvat Jumalasta Luojana. Vanhoillisimmat tulkinnan koettavat puolustaa kirjaimellista kuuden päivän luomista (ns. kreationismi). Suurten kirkkojen vallitsevat käsitykset hyväksyvät evoluutio-opin ja ymmärtävät Raamatun kertomuksen myyttiseksi. Usein korostetaan, että sekä fysiikan että kristinuskon mukaan universumilla on alku. Tähän saattaa liittyä käsitys ajan lineaarisuudesta eli ajan kuvaamisesta pikemmin janan kuin ympyrän avulla.
Tavanomaisesti suuret kirkot opettavat alkuluomisen lisäksi myös jonkinlaista Jumalan jatkuvaa luomistyötä. Esimerkiksi maailmaan syntyvät uudet ihmispersoonat luodaan enemmistökäsityksen mukaan suvunjatkamisprosessien varrella. Vähemmistökäsityksen mukaan kaikki sielut olisi jollain lailla luotu jo alussa. Jumalan jatkuva luomistyö voidaan ymmärtää kaikkea elollista koskevaksi, ja tällöin se vertautuu ihmiselle annettuun luovuuden kykyyn. Kristinuskon suhde tieteelliseen ja taiteelliseen luomistyöhön on näistä syistä enimmäkseen myönteinen, vaikka tällaisen luomisen mahdollisuuksia saatetaan myös rajoittaa. Luomisesta ei vallitse erilaisia oppeja kirkkojen välillä, vaan eri painotukset liittyvät yksittäisten teologien ajatteluun.
Nykykeskustelussa luomisen pohdinta keskittyy erityisesti ekologian ja ympäristökriisin teemoihin (ns. ekoteologia). Ihmisen valta-asema muuhun luomakuntaan nähden saatetaan tällöin kokea ongelmalliseksi. Ekoteologia painottaa pikemmin ihmisen vastuuta kuin hänen valtaansa ja katsoo ”kestävyyden” (engl. sustainability) olevan tärkeämpää kuin edistys ja kasvu. Kolminaisuuden ensimmäisen persoonan ymmärtäminen juuri Luojana tasapainottaa kristinuskon muihin oppeihin kenties liittyviä tuonpuoleisuuden ja maailmakielteisyyden korostuksia.Erikieliset vastineet
| creation | englanti (English) | |
| die Schöpfung | saksa (Deutsch) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.11.2024: Teologia:luominen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:luominen.)