kolminaisuus


kolminaisuus

Määritelmä kristinuskon Jumala, Kristus ja Pyhä Henki

Selite

Pyhä Kolminaisuus eli triniteetti on ensimmäisten kirkolliskokouksien määrittelemä kristinuskon käsitys jumaluudesta. Sen taustalla on raamatullinen puhe Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä (esim. Matt. 28:19, 2. Kor. 13:13) ja tämän puheen synnyttämä tarve ymmärtää kristinusko juutalaisuuden kaltaisena yksijumalaisena eli monoteistisenä uskontona. Toisen ekumeenisen kirkolliskokouksen Konstantinopolissa vuonna 381 muotoileman opin mukaan jumaluudessa on yksi olemus (kr. ousia, lat. essentia) ja kolme persoonaa (kr. hypostasis, lat. persona). Toinen persoona eli Poika (Kristus) on ”Isästä syntynyt” ja kolmas persoona ”lähtee Isästä” (alkuperäinen vuoden 381 teksti) tai ”Isästä ja Pojasta” (lännen kirkon myöhempi lisäys, ns. filioque).

Kolminaisuutta ilmaisevat muotoilut ovat tärkeällä sijalla jokseenkin kaikkien kirkkojen rukouksissa, jumalanpalveluselämässä ja opillisissa asiakirjoissa. Terminologisesta näkökulmasta katsottaessa on tärkeä havaita, että kyseessä on tällöin niin kutsuttu regula fidei, ”uskon sääntö”, eli vakiintunut puhetapa ja historiallisten ilmaisujen uskollinen toisto. Uskon säännön piiriin kuuluvia ilmauksia ei ole lupa muuttaa toisiksi esimerkiksi ymmärrettävyyden tai nykyaikaistamisen vuoksi. Esimerkiksi kaste pitää toimittaa ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”, vaikka ilmauksiin sisältyy sukupuolisidonnaisuutta.

Perinneuskollisuuden lisäksi uskon sääntöön kuulunee ajatus siitä, että kolminaisuutta koskevat opit alun perinkin ovat sovittuja normatiivisia tapoja puhua asiasta, joka varsinaisesti on inhimillisen merkityksenannon tavoittamattomissa. Kolminaisuus on mysteeri, ja erityisesti ortodoksisen teologian eräissä suuntauksissa (ns. apofaattinen teologia) korostetaan Jumalasta puhumisen olevan semanttisesti mahdotonta. Myös läntiseen teologiaan kuuluu niin kutsuttu analogiaoppi, jonka mukaan Jumalasta puhuminen inhimillisillä käsitteillä sisältää lopulta suurempia eroja kuin yhtäläisyyksiä käsitteen maallisen ja jumalallisen merkityksen välillä.

Toisaalta kolminaisuusoppia koskeva kielellinen pohdinta eli triniteettiteologia on kristinuskosssa erittäin seikkaperäistä ja laajaa. Yleisesti ottaen eri kirkoilla ei ole erilaisia kolminaisuusoppeja. Yksittäisten teologien ja aatevirtauksien kolminaisuusopit ovat siksi monia ajatuksia usein luovasti yhdistelevää jumalapuhetta, jossa toisinaan liitytään juutalaisuuden ja islamin jyrkkään monoteismiin, toisinaan taas korostetaan kolmen persoonan suhteellista itsenäisyyttä. Juutalaisuus ja islam eivät kuitenkaan hyväksy kristinuskon kolminaisuusoppia.

Erikieliset vastineet

Trinity	englanti (English)
die Trinität	saksa (Deutsch)

Käytetyt lähteet

EmeryG&LeveringM2011, Kärkkäinen2017

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Teologia:kolminaisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:kolminaisuus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →