Historia:heimosodat
heimosodat
| heimosodat |
Määritelmä
suomalaisten vapaaehtoisjoukkojen vuosina 1918–1922 tekemä sotaretkien sarja rajan taakse Itä-Karjalaan, Petsamoon, Inkeriin sekä Viroon tarkoituksena irrottaa suomensukuisten heimojen asuinalueet Venäjästä
Selite
Suomalaiset valkoiset vapaaehtoisjoukot aloittivat Suomen vuoden 1918 sisällissodan kestäessä itärajan taakse suuntautuneiden sotaretkien sarjan, jota kutsutaan historiankirjoituksessa heimosodiksi. Retkien tarkoituksena oli sekä suomensukuisten heimojen asuttamien alueiden irrottaminen Venäjästä joko niiden itsenäistymisen tai Suomeen liittämisen kautta, minkä lisäksi retkillä tavoiteltiin Suomen itärajan turvaamista. Sotaretkiä tehtiin Vienaan 1918, Petsamoon 1918 ja 1920, Viroon 1919 Viron vapaussodan yhteydessä, Aunukseen 1919, Interiin 1919–1920 ja Itä-Karjalaan lähinnä Repolaan ja Porajärvelle 1921–1922 niin kutsutun Karjalan kansannousun yhteydessä sen jälkeen, kun mainitut pitäjät jäivät Neuvosto-Venäjälle Tarton rauhassa 1920. Suomen sisällissodan aikana sotaretkille osallistui vapaaehtoisten lisäksi myös asevelvollisia, myöhempien retkien miehistö koostui värvätyistä.
Lähikäsitteet
- Suomen vuoden 1918 sisällissota (vieruskäsite)
- Tarton rauha 1920 (vieruskäsite)
- Viron vapaussota (vieruskäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Historia:heimosodat. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:heimosodat.)