Historia:Torstensonin sota
Torstensonin sota
| Torstensonin sota |
Määritelmä
kolmikymmenvuotisen sodan sivustalla vuosina 1643–1645 käyty Ruotsin ja Tanska-Norjan välinen sota, joka päättyi Ruotsin voittoon Brömsebron rauhassa ja jonka myötä Ruotsi sai Tanska-Norjalta Gotlannin, Saarenmaan, Jämtlannin ja Härjedalenin pysyvästi sekä Hallannin 30 vuodeksi
Selite
Torstensonin sodan tärkein syy oli Ruotsin halu vahvistaa strategista asemaansa Pohjanmeren rannikolla valloittamalla Tanskalta alueita Hallannissa Älvsborgin linnoituksen ja Götajoen suun eteläpuolella. Lisäksi Ruotsi pyrki eroon Tanskan salmien tullimaksuista. Vuonna 1643 Ruotsin sotamenestys Saksassa käydyssä kolmikymmenvuotisessa sodassa oli ollut niin hyvää, että maan kenttäarmeija pystyi irrottautumaan marsalkka Lennart Torstensonin johdolla hyökkäykseen kohti pohjoista samaan aikaan, kun Tanska-Norja oli omien tappiollisten taisteluidensa heikentämä. Sotatoimet alkoivat, kun Torstensonin joukot marssivat Kielin seudulta pohjoiseen Jyllantiin ja miehittivät tanskalaisilta koko niemimaan, mutta eivät kuitenkaan pystyneet jatkamaan hyökkäystään Fynin saarelle Tanskan laivastoylivoiman takia. Kenraali Gustav Hornin ruotsalaisjoukot puolestaan miehittivät Hallannin ja Skoonen lukuunottamatta Malmön linnaa, jota tanskalaiset puolustivat onnistuneesti estäen samalla ruotsalaisia ylittämästä Juutinraumaa ja hyökkäämästä Själlantiin ja Kööpenhaminaan. Seuraavaksi laivastot yrittivät ratkaista sodan kulun, ja Tanska saavutti ensin menestystä Kolberger Heiden meritaistelussa keskikesällä 1644, mutta Ruotsin laivasto selviytyi pakoon taistelukykyisenä ja kykeni lokakuussa samana vuonna Femernin meritaistelussa saavuttamaan tanskalaisista suurvoiton. Tämä johti Ruotsin meriherruuteen, jonka myötä Tanska taipui rauhanneuvotteluihin myös Norjassa käydyistä maasotatoimista huolimatta. Sota päättyi Ranskan välittämään Brömsebron rauhaan 1645, jossa Ruotsi sai itselleen Tanska-Norjalta pysyvästi sekä Gotlannin ja Saarenmaan saaret että norjalaiset Jämtlannin ja Härjedalenin maakunnat. Götajoen ja Skoonen välisen Hallannin maakunnan Ruotsi sai itselleen 30 vuodeksi.
Lisätiedot
Sodasta käytetty nimitys vaihtelee kielialueesta ja näkökulmasta toiseen: ruotsin- ja suomenkieliset nimet viittaavat Ruotsin kenttäarmeijan ylipäällikköön, marsalkka Lennart Torstensoniin, kun taas norjalaisesta ja tanskalaisesta näkökulmasta puhutaan usein Hannibalin sodasta tanskalaisen Norjan kenraalikuvernööri Hannibal Sehestedin mukaan. Englanniksi sodasta käytetään näitä molempia nimiä.
Erikieliset vastineet
| Hannibal War | englanti (English) | |
| Torstenson War | englanti (English) | |
| Hannibalsfejden | norja (norsk) | |
| Torstensons krig | ruotsi (svenska) | |
| torstensonska kriget | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
- Brömsebron rauha 1645 (alakäsite)
- Femernin meritaistelu (alakäsite)
- Kolberger Heiden meritaistelu (alakäsite)
- kolmikymmenvuotinen sota (yläkäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Historia:Torstensonin sota. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Torstensonin sota.)