Oikeustiede:säädösten käännökset
säädösten käännökset
säädösten käännökset |
Virallisesti kaksi- tai monikielisissä maissa lait ja muut säädökset käännetään maan virallisille kielille tai laaditaan rinnan näillä kielillä. Suomessa lakiluonnokset laaditaan yleensä suomeksi ja käännetään ruotsiksi. Ainoastaan hyvin harvoissa tapauksissa lakiluonnokset laaditaan ruotsiksi tai rinnan sekä suomeksi että ruotsiksi. Euroopan unionissa unionin lainsäädäntö käännetään kaikkien jäsenvaltioiden kielille iiriä lukuun ottamatta.
Säädöksen käännös voi olla virallinen siinä mielessä, että käännös on todistusvoimaien säädösteksti, jolloin se on "yhtäpitävä" alkuperäisen säädöksen kanssa, tai epävirallinen siten, että ristiriitatilanteessa alkuperäinen teksti on sovellettava käännöksen sijaan. Suomessa ruotsinkieliset säädöstekstit ovat todistusvoimaisia. Myös EU:n säädösten kaikki kieliversiot ovat periaatteessa todistusvoimaiset.
Suomessa säädösluonnokset käännetään joko Valtioneuvoston kansliassa tai ministeriöiden toimesta. Perustuslain mukaan hallituksen esitykset annetaan suomen ja ruotsin kielellä. Lait ja asetukset julkaistaan sekä suomen että ruotsin kielellä. Ahvenanmaan maakuntalait ja maakunta-asetukset julkaistaan kuitenkin ainoastaan ruotsiksi. EU:n säädökset käännetään EU:n omissa toimielimissä eikä jäsenvaltioissa.
Suomen lakeja ja muita säädöksiä käännetään tarpeen mukaan myös vieraille kielille, pääasiassa englanniksi. Vieraskieliset käännökset ovat epävirallisia.Kirjoittaja: Sten Palmgren
Käytetyt lähteet
Landqvist&al2016, MattilaH2017, PalmgrenS2017, VNK2017
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:säädösten käännökset. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:säädösten käännökset.)