Vuolukiven etymologia

Toistaiseksi ainoa löytämäni tieteellinen lähde, jossa vuolukiven etymologiaa pohditaan, on vuonna 1923 julkaistu kielen- ja kansanrunoudentutkija Setälän ’Sammon arvoitus’. Setälän mukaan on ’vuojonkivi’ on esiintynyt suomenkielisessä raamatussa jo vuonna 1642, mutta hän toteaa myös raamattutekstien viittaavan vuojonkivellä yleisesti hakattuun kiveen (Setälä 1923, 354). Gotlannin ja Öölannin saarilta (vanha nimitys Vuojonmaa) on tuotu kalkkikiveä rakennustarkoituksiin. Setälä tuo esiin vuojonkiven ja vuolukiven rinnakkaisen käytön eri lähteissä, mutta toteaa että vuolukiven ja vuojonkiven rinnastus on tehty perustuen äänteelliseen läheisyyteen (Setälä 1923, 355). Vuojonkiven hän rajaa todennäköisesti viittaamaan nimenomaan Gotlannista tai Öölannista tuotua kiveä. Tätä tulkintaa tukee myös geologinen näkökulma asiaan. Gotlannin kallioperä koostuu pääosin kerrostumalla syntyneestä kalkkikivestä ja merkelistä, jotka ovat eri tyyppisiä kiviä kuin metamorfoosin kautta syntynyt vuolukivi, jota saadaan Suomen kallioperästä. Monessa yhteydessä Setälä on juuri se viite, jota käytetään perustelemaan Vuojonmaan yhteys vuolukiven nimityksen taustalla. Mielestäni Setälä tekee kirjassaan vastakkaisen johtopäätöksen (kuten edelle mainittu).