oikeudellinen sääntely (lainvalmistelu)

Määritelmä toimivaltaisen julkisen päätöksentekijän kirjallisessa muodossa, säädettyä menettelyä käyttäen laatima oikeussäännös, jonka noudattamatta jättämisestä voi aiheutua sen kohteelle jokin kielteinen seuraamus

Selite

Oikeudellisen sääntelyn perustyyppejä ovat kansallisvaltion ja Suomen tapauksessa lisäksi Euroopan unionin lainsäätäjän laatimat ja voimaan saattamat erinimiset säädöstyypit: perustuslait, lait, asetukset, direktiivit ja perustuslain 80 §:ssä tarkoitetut ns. alemmanasteiset määräykset. Oikeudellinen sääntely näin ymmärrettynä eroaa esimerkiksi hallintoviranomaisten tai tuomioistuinten yksittäistapauksessa antamista päätöksistä, silloinkin kun niistä sisällöllisesti muotoutuu yhtenäinen ratkaisulinja. Käsitteen ulkopuolelle sijoittuvat myös esimerkiksi viranomaisorganisaation laatimat erilaiset ohjeistot.

Oikeudellisen sääntelyn melko vahva tunnuspiirre on se, että sääntelyn noudattamatta jättämisestä voi aiheutua sen kohdetahoille (yksityishenkilöt, yhteisöt, viranomaiset) jokin epäedullinen seuraamus, kuten rangaistus, kielto tai korvausvelvollisuus, oikeustoimen tai muun oikeudellisen järjestelyn pätemättömyys taikka virkahenkilöön kohdistuva oikeudellinen moite. Oikeusjärjestelmään sisältyy kuitenkin joitakin sellaisia, oikeudellisen sääntelyn alaan luettavia oikeusohjeita, joiden tehosteena ei ole mitään epäedullista seuraamusta.

Oikeudellisen sääntelyn käsitteestä on varsinkin anglo-amerikkalaisessa tutkimuskirjallisuudessa erilaisia poikkeavia näkemyksiä. Sääntelyn piiriin saatetaan lukea esimerkiksi kahden osapuolen välisen sopimuksen ehdot ja määräykset. Käsitteen reuna-aloilla on myös meillä ilmiöitä, joiden yhteydessä usein puhutaan sääntelystä mutta jotka eivät täytä edellä esiteltyjä tunnusmerkkejä. Näistä tärkeimpiin kuuluvat erilaiset ns. yksityisen sääntelyn muodot. Ne laaditaan eri toimi- ja ammattialoilla usein lainvalmisteluprosessia muistuttavan, erilaisia työvaiheita ja ulkopuolisten kuulemisia sisältävän menettelyn myötä. Sääntöjen tarkoituksena on yleensä vaikuttaa oikeudellisen sääntelyn tavoin ohjaavasti kohteena olevien toimijoiden käyttäytymiseen ja tarjota arvioperusteita esiin nousevien ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Tästä esimerkkejä ovat itsesääntely, kuten Journalistin ohjeet ja Julkisen sanan neuvoston toiminta media-alalla, sekä eri ammattialoilla laaditut, hyviä toimintakäytäntöjä koskevat ohjeistot, kuten Käypä hoito-suositukset terveydenhoidossa. Näitä ei kuitenkaan ole luontevaa lukea edellä esitetyn oikeudellisen sääntelyn ydinalueeseen, vaikka yksityisen sääntelyn useat muodot saattavat olla yhtä vaikutusvoimaisia ja niihin saatetaan nojautua oikeudellisen ratkaisutoiminnan tukena.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Jyrki Tala

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:oikeudellinen sääntely (lainvalmistelu). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeudellinen sääntely (lainvalmistelu).)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →