testamentin tulkinta


testamentin tulkinta

Määritelmä perittävän suullisesti tai kirjallisesti ilmaiseman testamenttaustahdon sisällön täsmentämistä

Selite

Testamenttia on lain nimenomaisen säännöksen (perintökaaren (40/1965) 11:1) mukaan tulkittava lähtien testamentin tekijän tarkoituksesta. Testamenttia tulkittaessa pyrkimyksenä on siis selvittää tekijän viimeinen tahto. Perinteisesti on puhuttu subjektiivisesta tulkinnasta. Testamentin tulkinnasta on säännöksiä perintökaaren 11 luvussa. Niitä sovelletaan, jollei testamentissa olevista määräyksistä voida katsoa muuta johtuvan.

Verrattuna moniin muihin oikeustoimiin testamenttiin liittyy muutamia ominaispiirteitä, jotka heijastuvat tapaan, jolla testamenttia on tulkittava. Testamentista puuttuu ensinnäkin omavastuisuus. Esimerkiksi sopimuksia tulkittaessa vastuu epäselvyydestä voidaan sälyttää sille sopimuspuolelle, jolla olisi ollut mahdollisuus selkeyttää sopimusta. Testamentissa se ei ole mahdollista, koska tekijä on testamenttia tulkittaessa kuollut.

Testamentti on niin ikään monivaikutteinen oikeustoimi. Sen vaikutukset voivat ulottua hyvin moniin ja erilaisiin henkilötahoihin. Näiden edut ovat tavallisesti vastakkaisia tai keskenään muutoin kilpailevia, mikä tekee tulkinta-asetelman vaikeaksi.

Testamentti on myös luonteeltaan vastikkeeton, ja tämä on vanhastaan merkinnyt favor testamenti -ajatuksen omaksumista eli testamentin suosimista. Se tarkoittaa, että epätietoisessa tapauksessa tulkitsijan on pyrittävä muotoilemaan tulos, joka antaa testamentille järkevän sisällön ja takaa sen keskeisten ajatusten toteutumisen.

Testamentti on henkilökohtainen oikeustoimi. Tämä liittää tulkintaan testamentin tekijän persoonallisuuteen kytkeytyviä tekijöitä. Tulkinta saattaa siksi törmätä perittävän persoonaa koskettaviin intimiteettisuoja- ja pieteettikysymyksiin.

Vihdoin on muistettava aikatekijä: testamentti joudutaan monesti toimeenpanemaan pitkän aikaa sen tekemisen jälkeen. Ajan kuluminen saattaa paitsi hankaloittaa todistelua myös tuottaa vaikeuksia sen johdosta, että olosuhteet ovat ajan myötä muuttuneet. Testamentin tekijän ajatukset on silloin hahmotettava uusissa, hänelle ehkä tuntemattomissa oloissa.

Subjektiivisen tulkinnan periaate sinällään on hyvin yleisluonteinen. Oikeuskirjallisuus on kehitellyt joitakin sitä täsmentäviä, lähinnä periaateluonteisia suuntaviivoja (standardeja). Lähtökohtana tulkinnassa on aina testamentin sanamuoto, ja ensimmäinen tehtävä onkin tekstin erittely. Keskeisin tässä huomioitavista suuntaviivoista on ns. sanarajaperiaate. Sen mukaan tekstin tulkinnassa voidaan ottaa huomioon kaikkea testamentin tekijän eli testaattorin tarkoitusta valaisevaa aineistoa, jos sillä on sanallinen liityntä testamenttiin. Jälkisäädöksessä käytetyt sanat asettavat ensi- ja myös viimekätisen rajan tavalle, jolla testaattorin käyttämiä ilmaisuja tulkitaan.

Sanarajaperiaatteen sallimissa rajoissa tavoitteena on testamentin kokonaisajatuksen selville saaminen. Tulkitsijan on pyrittävä poistamaan testamentista ristiriitaisuudet, jopa täsmentämään tarvittaessa testamenttia sen ilmaiseman johtoajatuksen suuntaisesti. Tällöin jokainen testamentin ilmaisu on pyrittävä saattamaan testamenttikokonaisuuden yhteyteen. Sillä tarkoitetaan asiayhteyttä eli kontekstia. Se voi olla kieliopillinen (sana sijoitetaan kieliopilliseen yhteyteensä) tai sisällöllinen (sana sijoitetaan tiettyyn asiakokonaisuuteen). Näistä ensisijainen on viimeksi mainittu. Siinä pyritään ottamaan huomioon yhtäältä testaattorin toimintaympäristö ja toisaalta se, mitä hän on muutoin kuin testamentissa ilmaissut.

Jos epäselvyys, aukollisuus tai olosuhteiden aiheuttama muutos on radikaali, testamentti on täytäntöönpanokelvoton. Tulkitsija ei voi asettua testaattorin tilalle ja tulkinnalla lisätä testamenttiin ainesosia tai muuttaa olennaisesti testamentin sanontaa.

Joskus tulkinnassa voidaan ottaa avuksi testamentin liitteitä. Niillä on kuitenkin oltava yhteys testamentin tekstiin (sanarajaperiaate). Käytännössä liitteiksi on joskus otettu esimerkiksi tavaraluetteloita taikka kuvaus testamentin teko-olosuhteista ja siitä, mihin testaattori jälkisäädöksellä pyrki.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Aulis Aarnio

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Aarnio&Kangas2015, s. 108 ss.

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:testamentin tulkinta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:testamentin tulkinta.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →