Oikeustiede:perintöoikeus/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Tiivistetyn kuvan perintöoikeuden historiasta ja tehtävistä antaa sana-artikkeli Kangas, ’Perintöoikeus’, Encyclopaedia Iuridica Fennica III (1996).

Perintöoikeus oikeudenalana

Asema oikeusjärjestyksessä. Oikeudenalana perintöoikeus luetaan vakiintuneesti siviilioikeuteen. Koska se on omistajanvaihdosta koskeva säännöstö, sillä on läheinen yhteys myös varallisuusoikeuteen. Perimystä koskevat keskeiset säännökset ovat perintökaaressa (40/1965), mutta perintöoikeudellisten kysymysten ratkaiseminen edellyttää usein myös aviovarallisuus-, holhous-, velvoite- ja esineoikeudellisten säännösten tuntemusta.

Perintöoikeuden osakysymykset. Omistajan kuoleman johdosta tapahtuva omistajanvaihdos koskee kaikkia niitä varallisuusoikeuksia, jotka omistajalla eläessään oli ollut. Kaikkiin varallisuusoikeudellisiin kysymyksiin on annettava omistajan kuoltua sellainen ratkaisu, jolla perittävällä ollut varallisuus siirretään hyödyttämään eläviä.

Ensiksi on määritettävä se henkilöpiiri, jonka hyväksi omistajanvaihdos tapahtuu. Omistaja voi tehdä sen itse, jolloin määräämistoimen pätevyyttä arvioidaan testamenttioikeuden alaan kuuluvana kysymyksenä. Niitä tilanteita varten, joissa omistaja ei ole antanut määräyksiä tulevasta omistajasta, lakiin sisältyy sukulaisuuteen perustuvia sääntöjä, joiden nojalla uusi omistaja määritetään.

Sen jälkeen, kun seuraajien henkilöpiiri on määritetty, seuraa omistajanvaihdostapahtuman kannalta tärkeä vaihe, jonka kuluessa selvitetään perittävälle kuuluneet varat ja velat. Tämän vaiheen tavoitteena on perittävän antamien sitoumusten täyttäminen ja jäämistön saattaminen jaettavaan kuntoon (pesänselvitys).

Perimystapahtuman viimeisessä vaiheessa jäämistö jaetaan. Omistajanvaihdos saavuttaa päätepisteensä silloin, kun perinnönjako tulee lainvoimaiseksi.

Perintöoikeus oikeustieteen osa-alueena

Perintöoikeustieteen tehtävänä on systematisoida ja tulkita niitä periaatteita ja sääntöjä, jotka koskevat omistajanvaihdosta omistajan kuoleman johdosta. Perintöoikeustieteen keskeisiä tutkimuksen kohteita ovat perimysjärjestykseen, kuolinpesän hallintoon, pesänselvitykseen ja perinnönjakoon liittyvät oikeuskysymykset. Testamenttia koskevat oikeuskysymykset erotetaan tavallisesti omaksi ryhmäkseen, jonka nimenä on -- kuten edellä on jo mainittu -- testamenttioikeus.

Oikeustiede yhteiskuntatutkimuksen muotona voi olla kiinnostunut paitsi normiston systematisoinnista ja tulkinnasta myös lain yhteiskunnallisista seurauksista. Perintöoikeuden alalla on pyritty selvittämään erilaisten lainsäädännöllisten ratkaisujen vaikutusta perillisten keskinäisen yhdenvertaisuuden kannalta samoin kuin sitä, mikä vaikutus perintöoikeuden sisältöä koskevilla ratkaisuilla voi olla edunsaajan sosiaaliseen asemaan.

Perintöoikeuden keskeiset periaatteet

Paranteeliperiaate. Perintöoikeuden keskeisiin periaatteisiin voidaan lukea kuuluvaksi ensinnäkin parenteeliperiaate. Tällä tarkoitetaan perintökaaressa omaksuttua perillisten ensisijaisuusjärjestystä. Lapset ja heidän jälkeläisensä (1. parenteeli) syrjäyttävät muut. Jos heitä ei ole, vanhemmat ja heidän jälkeläisensä (2. parenteeli) syrjäyttävät muut. Ja ellei heitäkään ole, jäämistö menee isovanhemmille ja heidän lapsilleen (3. parenteeli). Serkut eivät peri. Jos he ovat lähimpiä sukulaisia, jäämistö menee valtiolle (ks. valtionperimys).

Parenteeliperiaate ilmentää sukulaisuuden hierarkkista rakennetta. Sukulaisten välisen läheisyyden oletetaan käytännössä toimivan samalla tavalla. Sukulaisuussidonnaisuuden löyhtyminen on tarjonnut mahdollisuuksia perimyksen perustan laajentamiseen siten, että perimyksen perustaksi on voitu asettaa verisukulaisuuden rinnalla avioliitto tai tuomioistuimen vahvistama adoptio.

Lojaliteettiperiaate. Olettama lakimääräisen perimyksen oikeudenmukaisuudesta edellyttää taustalleen lisäolettamaa, jonka mukaan perimys on oikeudenmukaista vain siinä tapauksessa, että perillinen on ollut lojaali perittävää kohtaan. Tämä lojaliteettiperiaate saa yleisen ilmauksensa niissä säännöissä, joissa määrätään perimyksen esteistä.

Tahdonautonomian periaate. Parenteeliperiaate ja lojaliteettiperiaate ovat lakimääräisen perimyksen ytimeen kuuluvia perusratkaisuja, mutta ne ovat alisteisia perittävän tahdolle. Perittävä voi tekemällään testamentilla määrätä poikettavaksi lain asettamista lähtökohdista. Perittävän tahdonautonomiaa rajoittavat kuitenkin lähimpien perillisten suojaamisperiaatteet. Rintaperillisiä suojataan perittävän tekemää testamenttia vastaan lakiosasäännöksin, ja eloonjäänyt puoliso saa yleensä hallita jäämistöä jakamattomana siltä osin, kuin siihen sisältyy puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja asuntoirtaimisto.

Osallistumisperiaate ja kuulemisperiaate. Omistajan kuoleman johdosta tapahtuva omistajanvaihdos edellyttää kaikissa tapauksissa jäämistön selvittämistä. Perintölainsäädäntöön sisältyy yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, millä tavalla tästä tehtävästä voidaan suoriutua. Pesän osakkaat voivat huolehtia jäämistöomaisuuden hallinnosta ja selvityksestä yksityisesti. Yksityisen selvityshallinnon vaihtoehtona jäämistö voidaan luovuttaa virallisselvitykseen. Selvityshallinnon tarkoituksena on jäämistön saattaminen jaettavaan kuntoon. Jäämistön selvitysprosessia rytmittävät lukuisat perintöprosessuaaliset määräajat, jotka velvoittavat muun muassa toimittamaan perunkirjoituksen oikea-aikaisesti ja moittimaan määräajassa toimitettua perinnönjakoa.

Perintöprosessuaaliset erityissäännökset ovat osa sitä oikeussuojajärjestelmää, jonka tavoitteena on eri osapuolten oikeuksien turvaaminen. Sen kantavia periaatteita ovat osallistumisperiaate ja asianosaisten kuulemisen periaate. Osallistumisperiaatteen mukaisesti jokainen kuolinpesän osakas on oikeutettu vaikuttamaan selvitysratkaisuihin suhteellisen perintöosansa suuruudesta riippumatta. Kuulemisperiaate vuorostaan on tae siitä, että jokainen pesän osakas on tietoinen tärkeimmistä toimenpiteistä, joihin jäämistöselvityksen kuluessa ryhdytään silloinkin, kun jäämistö luovutetaan tai on jo luovutettu virallisselvitykseen.

Intressien yhteensovittamisen periaate ja tasajaon periaate. Kuolinpesän selvityksen tavoitteena on jäämistön saattaminen sellaiseen tilaan, että jäämistöomaisuus voidaan osoittaa jako-osakkaille. Perinnönjako voidaan toimittaa joko osakkaiden kesken sopimusjakona, tai jakoa varten voidaan määrätä erityinen pesänjakaja. Pesänjakajan toimittaman toimitusjaon kantavina periaatteina sen sijaan voidaan pitää osakkaiden intressien yhteensovittamisen periaatetta ja esinekohtaisen tasajaon periaatetta, jos perittävän tekemästä testamentista ei muuta johdu.

Kirjoittaja: Urpo Kangas