Oikeustiede:vihkiminen
vihkiminen
| vihkiminen |
Vihkiminen voidaan toimittaa Suomessa joko kirkollisena tai siviilivihkimisenä. Oikeus toimittaa siviilivihkiminen on tietyillä avioliittolaissa (234/1929) luetelluilla viranhaltijoilla ja henkilöillä, joille Digi- ja väestötietovirasto (aiemmin maistraatti) on myöntänyt oikeuden toimittaa siviilivihkimisiä. Kirkollinen vihkiminen voidaan evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon lisäksi toimittaa sellaisessa rekisteröidyssä uskonnollisessa yhdyskunnassa, joka on hakenut vihkijälle vihkimisoikeudesta annetussa laissa (1157/2019) tarkoitetun vihkimisoikeuden. Vihkiminen on mitätön, jos vihkijällä ei ollut vihkimisoikeutta.
Vihkimisessä tulee kummankin kihlakumppanin olla samanaikaisesti läsnä. Kun kumpikin osapuoli on vastannut myöntävästi vihkijän esittämään kysymykseen, vihkijä toteaa heidät aviopuolisoiksi. Jos näin ei ole menetelty, vihkiminen on mitätön. Uskonnollinen yhteisö voi asettaa vihkimiselle muitakin muotovaatimuksia. Niiden noudattamatta jättäminen ei kuitenkaan vaikuta toimituksen oikeudelliseen pätevyyteen.
Ulkomailla toimitettu vihkiminen on Suomessa yleensä pätevä, vaikka Suomen lakia vastaavia muotovaatimuksia ei olisi noudatettu. Ulkomainen avioliitto, joka on solmittu osapuolen kuoleman jälkeen tai niin, että osapuoli ei vihittäessä ollut henkilökohtaisesti saapuvilla, on kuitenkin Suomessa pätevä vain, jos liiton katsomiseen päteväksi on erityinen syy.Kirjoittaja: Markku Helin
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.12.2024: Oikeustiede:vihkiminen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:vihkiminen.)