Oikeustiede:oikeusinstituutio
oikeusinstituutio
| oikeusinstituutio |
Ihmisen käyttäytyminen liittyy usein osaksi kokonaisuutta. Käyttäytyminen tulee tällöin ymmärrettäväksi kokonaisuuden avulla. Käyttäytyminen rakentaa tai toteuttaa osaltaan kokonaisuutta eli instituutiota, ja teon merkitys on ymmärrettävissä vain instituution avulla. Teoista voidaan puhua tällöin institutionaalisina tekoina. Usein institutionaaliset teot ovat puhetekoja. Esimerkiksi nimen antaminen lapselle tai laivalle on puheteko ja institutionaalinen teko. On institutionaalinen tosiseikka, että lapselle tai laivalle on annettu tietty nimi. Kokonaisuutena ja instituutiona on tällöin nimi ihmisen tai laivan yksilöintinä ja sen sisältämä menettely nimen antamisessa. Abstrakti instituutio toteutuu tai konkretisoituu sen sovellusten eli tekojen ja institutionaalisten tosiseikkojen muodossa.
Oikeudellinen sääntely rakentaa tai toteuttaa usein instituutioita. Esimerkiksi avioliitto on lailla säännelty instituutio. Avioliittoon vihkiminen ja avioliiton rekisteröinti ovat tekoja ja tosiseikkoja, jotka voidaan ymmärtää vain avioliiton instituution puitteissa ja avulla. Se, että tietyt henkilöt on vihitty ja että he ovat naimisissa keskenään, ovat institutionaalisia tosiseikkoja, jotka ovat selitettävissä vain avioliiton instituution avulla. Vastaavasti avioliiton päättyminen eron muodossa ja institutionaalisena tosiseikkana on selitettävissä vain avioliiton instituution avulla. Avioliitto on oikeudellinen kokonaisuus, joka muodostuu tietyistä käsitteistä sekä sisältää menettelyä ja käyttäytymistä koskevia normeja.
Instituution puitteissa voidaan osoittaa sitä rakentavia tai määritteleviä periaatteita ja sääntöjä. Tällöin puhutaan konstitutiivisista normeista. Ne rakentavat instituution sen oikeudellisessa merkityksessä. Instituutio toteutuu ja sitä sovelletaan puolestaan käyttäytymistä koskevien eli regulatiivisten normien avulla. Osana instituutiota regulatiiviset periaatteet ja säännöt ovat ymmärrettävissä ja oikeutettavissa vain instituution avulla.
Kokonaisuuden ja sen osien, tässä tapauksessa instituution ja sen sisältämien normien välinen suhde voidaan ymmärtää monella tavalla. Holistisen näkemyksen mukaan kokonaisuus on määräävä suhteessa sen osiin. Normit instituution puitteissa määräytyvät näin ollen instituutiosta käsin ja sen ehdoilla. Tällöin kokonaisuus nähdään ensisijaisena tai annettuna asiana. Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Luonnonoikeudellisessa ajattelussa on holistisia piirteitä. Sen mukaan lähtökohtana olevat instituutiot ja oikeudenmukaisuuden periaatteet ovat määrääviä suhteessa niistä täsmentäviin oikeussääntöihin.
Atomistisen näkemyksen mukaan kokonaisuus on sen sijaan osiensa summa sekä rakentuu ja määräytyy osistaan. Toisin sanoen osat määräävät kokonaisuuden. Atomistin mukaan normit ja erityisesti säännöt ovat ensisijainen tai annettu asia, joista käsin instituutio rakentuu. Lakipositivismi sisältää atomistisen näkemyksen normeista ja instituutiosta. Sen mukaan oikeussäännöt ovat sosiaalisia tosiseikkoja, jotka voivat liittyä toisiinsa ja muodostaa käsitteellisen instituution.
Kokonaisuuden ja sen osien välinen suhde voidaan selittää myös refleksiivisesti siten, että yhtäältä instituutio määrittelee sen osina olevia normeja ja toisaalta normit myös rakentavat tai muotoavat itsenäisellä tavalla instituutiota. Ymmärtäminen sisältää tällöin kehämäistä päättelyä. Tällainen päättely voidaan liittää hermeneuttiseen lähestymistapaan oikeuteen. Lähtökohtana voi olla käsitys instituutiosta, jota normit toteuttavat. Toisaalta normit myös samalla rakentavat instituutiota, ja normit, erityisesti säännöt, voivat muuttua. Tällöin myös käsitys instituutiosta muuttuu.Kirjoittaja: Matti Ilmari Niemi
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.11.2024: Oikeustiede:oikeusinstituutio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeusinstituutio.)