Oikeustiede:Unidroit/laajempi kuvaus
Palaa takaisin käsitesivulle
Asema, jäsenistö ja kielet. Unidroit perustettiin vuonna 1926 Kansainliiton yhteyteen, mutta siitä tehtiin myöhemmin itsenäinen kansainvälinen järjestö. Unidroit'n toimipaikka on Roomassa.
Unidroit'n jäseniä ovat ne valtiot, jotka ovat liittyneet sen perussääntöön. Näitä valtioita on kaikista maanosista, ja ne edustavat erilaisia oikeudellisia, taloudellisia ja poliittisia järjestelmiä. Suomi on Unidroit'n jäsen.
Unidroit'n virallisia kieliä ovat englanti, espanja, italia, ranska ja saksa, mutta työkielinä käytetään ainoastaan englantia ja ranskaa.
Tehtävänkuva. Nimensä mukaisesti Unidroit keskittyy yksityisoikeuden yhtenäistämiseen. Toisaalta Unidroit'n toiminnan pääpaino on aineellisen oikeuden yhtenäistämisessä. Sen valmistelemissa ehdotuksissa on kansainvälis-yksityisoikeudellisia normeja vain poikkeuksellisesti. Tässä suhteessa Unidroit noudattaa työnjakoa suhteessa Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssiin. Unidroit ei myöskään ryhdy itsenäisiin yhtenäistämishankkeisiin sellaisilla sektoreilla, jotka kuuluvat erityisaloilla toimivien kansainvälisten järjestöjen toimenkuvaan.
Se, miten sitovaksi Unidroit'n piirissä laadittu asiakirja on tarkoitettu, riippuu tapauksesta. Usein kyseessä on yleissopimusehdotus, jonka on tarkoitus sitoa kansainvälisoikeudellisesti sen ratifioineita valtioita (ks. valtiosopimus). Toisaalta Unidroit valmistelee mallilakeja ja suosituksia, jotka valtioiden toivotaan ottavan huomioon, kun ne valmistevat lainsäädäntöään. Niin ikään Unidroit laatii vakiosopimusmalleja ja menettelyohjeita, jotka on välittömästi tarkoitettu eri ammattialojen edustajien käyttöön.
Unidroit julkaisee aikakauskirjaa (Revue de droit uniforme-Uniform Law Review) ja pitää yllä kansainvälistä tietokantaa yhtenäisoikeudesta (Unilaw).
Toiminnan tulokset. Unidroit'n yksin valmistelemia konventioita on ratifioitu vain rajoitetusti. Suurempi merkitys on sitä vastoin ollut niillä tapauksilla, joissa Unidroit'n työ on ollut pohjana muun järjestön puitteissa myöhemmin hyväksytylle asiakirjalle. Tämä koskee esimerkiksi vuoden 1958 New Yorkin sopimusta ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta (Suomessa L 200/62). Samoin Unidroit'n tavarakauppaa koskeva valmistelutyö ja siihen pohjautuneet Haagin konventiot (1964) muodostivat lähtökohdan YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan piirissä laaditulle vastaavalle konventiolle, ns. YK:n kauppalaille (Suomessa L 795/87). Ns. pehmeän oikeuden (soft law) alaan kuuluvista dokumenteista mainittakoon erityisesti The UNIDROIT Principles (Principles of International Commercial Contracts).
Kirjoittaja: Heikki E. S. Mattila