atmospheric pressure

Määritelmä Ilmakehän aiheuttama paine kaikilla Maan pinnoilla. Normaali ilmakehän paine on 1013 hektopascalia.

Määritelmä (en) Pressure exerted by the atmosphere on any the surface of Earth. Normal atmospheric pressure is 1013 hectopascal.

Selite

Ilmanpaine on pinta-alayksikköä vastaan kohdistuva voima, joka aiheutuu sen yläpuoliseen ilmapilariin vaikuttavasta painovoimasta. Ilmanpaine kuvaa siis ilmakehän painoa. Paineen yksikkö SI-järjestelmässä on Pascal, Pa. Meteorologiassa paineen yksikkönä käytetään usein hehtopascaleita, hPa, jossa h siis on etuliite, joka tarkoittaa lukusanaa sata. 1 hPa = 100 Pa. Isobaari on ilmanpaineen samanarvon käyrä eli pisteissä on sama ilmanpaine tietyllä korkeudella, esimerkiksi merenpinnan tasossa. Kun isobaarikäyrät ovat alueella tiheämmässä tuulee enemmän kuin silloin jos käyrät ovat harvemmassa.

Ilmakehää tarkasteltaessa ilmanpaine laskee ylöspäin mentäessä. Maanpinnan läheisissä ilmakerroksissa 8 metrin nousu korkeussuunnassa merkitsee noin 1 hPa (1 mbar) vähennystä ilmanpaineessa.

Ilmapuntarin ollessa esimerkiksi 200 metriä merenpinnan yläpuolella on lähimmän sääaseman merenpintapaineesta vähennettävä 25 hPa:ia, jotta saataisiin likimääräinen ilmanpaine ilmapuntarin sijaintipaikalla. Luonnollisestikin kummankin paikan painelukemien tulisi olla likimain samanaikaisia. Sijaintipaikan korkeuden saa selville esimerkiksi maastokartasta.

Ilmanpaine ja sen muutokset liittyvät matala- ja korkeapaineisiin ja niiden liikkeisiin. Sään arvioinnissa ilmanpaineen muutokset ovat tärkeämpiä kuin itse painelukemat. Matalapaineen lähestyessä ilmanpaine laskee ja sää "huononee" eli pilvisyys lisääntyy ja alkaa sataa. Korkeapaineen lähestyessä ilmanpaine nousee ja sää yleensä "paranee". Mitä voimakkaampi paineenmuutos on, sitä nopeampi säänmuutos on odotettavissa. Muutosta, joka on yli 1 hPa tunnissa, voidaan pitää suurena.

Korkeapaineessa on sää yleensä kauniimpi, selkeämpi ja sateettomampi kuin matalapaineessa, jolloin on usein pilvistä ja sateista. Jos ilmapaine on hyvin korkea, yli 1030 hPa, on hyvin todennäköistä, että on pilvetöntä. Kotien ilmapuntarin merkinnät perustuvat tälle olettamukselle. Tämä on kuitenkin vain suuntaa antava oletus.

Pilvisyys ja ilmanpaine eivät kulje käsi kädessä. Ei ole myöskään mitään ilmanpainerajoja matala- ja korkeapaineelle. Matalapaineessa ilmanpaine on ympäristöään alhaisempi ja korkeapaineessa taas ympäristöään korkeampi. Ei ole olemassa mitään hPa -rajaa siitä, mikä on korkeapaine.

Sää voi vaihdella korkeapaineessakin. Etenkin talvella voi olla pilvistä, vaikka on korkeapaine. Tähän kaikkeen vaikuttaa auringon säteily ja ylempien ilmakerrosten fysikaalinen tila.

Myös pinnanmuodostus, vesistöt ja vuodenaika vaikuttavat pilvisyyteen. Talvella kylmien pintojen kuten lumen ja ympäristöään kylmemmän veden yllä ei synny ilmassa pystyvirtauksia. Tällöin ei myöskään synny herkästi kumpupilviä. Esimerkiksi laajojen vesistöjen ja meren yläpuolella sekä rannikoilla pilvisyys on keskimääräistä vähäisempää.

Syksyllä taas vesistöjen lämpötila voi olla korkeampi kuin maan yläpuolella. Vedestä haihtuva vesihöyry tiivistyy pilviksi ja sankat pilvet ovat etenkin meren päällä kun taas maalla voi olla täysin pilvetöntä.

Selite (en) Pressure (force per unit area) exerted by the atmosphere on any surface by virtue of its weight; it is equivalent to the weight of a vertical column of air extending above a surface of unit area to the outer limit of the atmosphere. Atmospheric pressure is measured with a barometr. Pressure tendency can forecast short term changes in the weather.

Erikieliset vastineet

ilmanpaine

suomi (suomi)

Käytetyt lähteet

CoastalWindsAndLowLevelJets2005, FMI

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Clean Energy Research:atmospheric pressure. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Clean Energy Research:atmospheric pressure.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →