Oikeustiede:tutkintavankeus (prosessioikeus)
tutkintavankeus (prosessioikeus)
| tutkintavankeus (prosessioikeus) |
Määritelmä
rikosprosessuaalinen pakkokeino, josta päätetään vangitsemismenettelyssä
Selite
Tutkintavankeus ei ole rangaistuksenomainen toimenpide. Tutkintavanki on henkilö, jonka tuomioistuin on pakkokeinolain perusteella vanginnut rikoksesta epäiltynä tai tuomittuna. Tutkintavankeus alkaa vangitsemispäätöksen antamisesta ja päättyy luonnollisesti, jos tuomioistuin myöhemmin määrää tutkintavangin vapautettavaksi joko tutkinnanjohtajan esityksestä tai vangitun vaatimuksesta.
Rikoksen johdosta vangittu henkilö on viipymättä vietävä syyteasiaa käsittelevää tuomioistuinta lähimpänä sijaitsevaan tutkintavankilana toimivaan vankilaan tai erityisestä syystä muuhunkin tutkintavankilana toimivaan vankilaan (TVL 2:1).Tutkintavankeuden kestolle ei ole laissa säädetty enimmäiskestoaikaa, mutta vangittuja koskevien asioiden käsittelyä on nopeutettu säätämällä menettelyn eri vaiheisiin verraten lyhyitä määräaikoja ja korostamalla asioiden kiireellisyyttä.Lisätiedot
Kirjoittaja: Matti Tolvanen
Kirjoittaja: Matti Tolvanen
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:tutkintavankeus (prosessioikeus). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tutkintavankeus (prosessioikeus).)
