Oikeustiede:tuomarinohjeet
tuomarinohjeet
tuomarinohjeet |
Nykytutkimuksen kannan mukaan Petri muotoili nämä ohjeet pitkälti vastauksena oman aikansa akuutteihin ongelmiin, väärinkäytöksiin oikeudenkäytössä. Tällaisia olivat mm. lain kiertäminen, lahjukset ja sakkotulojen tavoittelu keinoja kaihtamatta. Laajemmasta näkökulmasta tuomarinohjeet liittyvät saksalaisiin oikeusperiaatteisiin ja pohjoismaiseen lakitraditioon. Taustalla voidaan viime kädessä nähdä yleiseurooppalainen roomalais-kanoninen oikeusajattelu.
Tuomarinohjeissa on paljon sellaista yleispätevyyttä, jopa oikeusfilosofista ainesta, joka on kantanut vuosisatoja eteenpäin. Tällaista ainesta sisältyy mm. ohjeisiin, joissa korostetaan kohtuusnäkökohtien ja lainsäädännön tavoitteiden huomioon ottamista oikeudenkäytössä sekä tuomarin yksilöllisen harkinnan merkitystä oikean ja totuudellisen ratkaisun aikaan saamisessa.
Tuomarinohjeilla on ollut huomattavaa merkitystä suoraan ja välillisesti - oikeustieteen kautta - ruotsalais-suomalaiseen oikeuskehitykseen. Tiedossa on, että niihin on oikeuskäytännössä vedottu ja 1500-luvun lopulla. 1600-luvulla ne saivat suorastaan lakiin rinnastuvan oikeuslähteen aseman. Saman ja seuraavan vuosisadan oikeustieteilijät viittasivat tiuhaan tuomarinohjeisiin. Osa ohjeista legalisoitiin vuoden 1734 lailla.Kirjoittaja: Jukka Kekkonen
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
AarnioA1983, MunktellH1944, SchmidtG1966, YlikangasH1983
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:tuomarinohjeet. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tuomarinohjeet.)