Oikeustiede:sopimuksen muoto
sopimuksen muoto
| sopimuksen muoto |
Suomen sopimusoikeudessa vallitsee muotovapaus. Sopimukset voidaan tehdä sopimuskumppanien haluamalla tavalla vapaamuotoisesti ja sopimuksen tekemisen muoto ei vaikuta sopimuksen sitovuuden asteeseen. Täten esimerkiksi suullisesti tehty sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallisesti tehty sopimus. Sopimus voi syntyä myös konkludenttisesti eli hiljaisesti siten, että ilman erillisiä tahdonilmaisuja sopijapuolet alkavat toimia yhteisymmärryksessä tietyllä tavalla.
Muotovapaus ei kuitenkaan ole poikkeuksetta voimassa. Tiettyjä sopimuksia koskee lakisääteinen muotovaatimus. Muotovaatimuksilla on sopimusten selkeyttä ja todistettavuutta lisäävä vaikutus. Yleisin muotosäännös on, että sopimus on tehtävä kirjallisessa muodossa. Sopijakumppanit voivat myös keskenään sopia siitä, missä muodossa heidän välisensä sopimus on tehtävä.
Muotovaatimusten syrjäyttämisen vaikutuksena saattaa olla sopimuksen pätemättömyys, mutta muotovaatimusten vastaisesti tehty sopimus saattaa myös olla pätevä. Muotovaatimusten syrjäyttämisen oikeusvaikutukset onkin arvioitava kunkin muotosäännöksen osalta erikseen.
Sopimuksen purkaminen ei yleensä vaadi samaa muotoa kuin sopimuksen tekeminen. Poikkeuksena ovat sellaiset muotovaatimukset, jotka edellyttävät viranomaisen myötävaikutusta. Esimerkiksi kiinteistönkaupan purkaminen vaatii julkisen kaupanvahvistajan myötävaikutusta.Kirjoittaja: Kari Hoppu
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:sopimuksen muoto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sopimuksen muoto.)