Semiotiikka:performatiivisuuden hypoteesi
performatiivisuuden hypoteesi
| performatiivisuuden hypoteesi |
Määritelmä
hypoteesi, jonka mukaan kaikki lauseet voidaan konstruoida selvään illokutiiviseen muotoon
Selite
Oletus, jonka mukaan kieltä käytetään aina jotakin tarkoitusta varten ja että tämä tarkoitus voidaan konstruoida tilanteen perusteella. Lauseen asema tekona määrittyy kuitenkin viime kädessä kontekstin avulla. Esimerkiksi lause ”Täällä on kylmä” vaikuttaa selvästi illokutiiviselta: se esittää toteamuksen lämpötilasta. Jos kuitenkin yritän lauseen avulla vihjaista, että huoneen ikkuna pitäisi sulkea, tavoittelen perlokutiivista vaikutusta. Sanamuoto ei aina ilmaise lauseen tehtävää. Myös puhujan intentio eli tarkoitus on otettava huomioon. Puheen ja kirjoituksen kontekstuaalisuutta ja intentionaalisuutta on pidettävä kommunikatiivisen merkityksenmuodostuksen keskeisinä tekijöinä. Tutkimuksen lähtökohtanan on kielen käyttö ihmisten vuorovaikutuksessa.
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Semiotiikka:performatiivisuuden hypoteesi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Semiotiikka:performatiivisuuden hypoteesi.)