Oikeustiede:porotalous
porotalousasema luontaiselinkeinona
| porotalous |
Määritelmä
Alun perin saamelaisten, myöhemmin myös suomalaisten harjoittama elinkeino. Yhä paikallisesti merkittävä elinkeino, joka tarjoaa toimeentulon noin tuhannelle perheelle.
Selite
Jo vuonna 1898 säädettiin poronhoidon harjoittamisesta valtion mailla; ensimmäinen poronhoitolaki säädettiin vuonna 1932; voimassa ovat poronhoitolaki (848/1990) ja asetus (883/1990); myös kolttalain (253/1995) säädökset vaikuttavat poronhoitoalueilla.
Poronhoitoa varten on perustettu paliskunnat, joiden osakkaita ovat poronomistajat. Osakkuus on pakollista. Poronhoitolaissa määritelty poronhoitoalue on n. 36 % Suomen pinta-alasta. Vakituisesti poronhoitoalueella asuvalla poronomistajalla on oikeus harjoittaa alueella porotaloutta maan omistus- ja hallintaoikeudesta riippumatta. Poronhoitoalueen pohjoisimmissa osissa on myös rajoitettu valtionmaiden käyttöä: maita ei saa käyttää siten, että siitä aiheutuisi huomattavaa haittaa poronhoidolle. Valtion viranomaisilla on myös neuvotteluvelvollisuus, jos suunnitteilla on toimenpiteitä, jotka voisivat olennaisesti vaikuttaa poronhoidon harjoittamiseen.Lisätiedot
Kirjoittaja: Tiina Paloniitty
Kirjoittaja: Tiina Paloniitty
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:porotalous. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:porotalous.)