Oikeustiede:perusopetus (perusoikeutena)/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Säätämisajankohtana perusopetuksen asema perusoikeutena ja konkreettisena koulutuksena oli sangen selkeä. Hallituksen esityksessä 309/1993 vp todetaan, että hallitusmuodossa tarkoitettu perusopetus on yhtäläinen oppivelvollisuuteen sisältyvän opetuksen kanssa. Perustuslain tarkoittama maksuton perusopetus ulottuu oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan opetukseen siitä riippumatta, säädelläänkö sitä perusopetuksen nimikkeellä. Perusopetuslain mukainen esiopetus on oppilaan velvollisuus mainitsematta sitä osaksi oppivelvollisuutta. Sen asema perusoikeutena on jossain määrin epäselvä.

Perusopetuksen maksuttomuus on linjattu ensinnäkin koskemaan kieltoa periä opetuksesta lukukausimaksuja, kirjoittautumismaksuja tai muita maksuja. Lisäksi maksuttomuuteen sisältyy lapselle ja hänen huoltajalleen maksuttomat oppikirjat, oppimateriaalit ja koulutarvikkeet, tarpeelliset koulukuljetukset sekä riittävä ravinto (käytännössä yksi maksuton lämmin ateria koulupäivinä). Lapsella tulee olla mahdollisuus tällaiseen koulun käymiseen. Hänen huoltajansa voivat päättää, että lapsi ei tätä oikeutta käytä. Tämä tilanne tulee useimmiten vastaan silloin, kun huoltajat valitsevat jonkin muun kuin julkisen vallan ylläpitämän oppilaitoksen tai pitävät lapsen kotiopetuksessa. Kotiopetusta on myös se, kun lapsi käy koulua, jolle ei ole myönnetty lupaa opetuksen järjestämiseen. Tällöin lapsi useimmiten jää myös vaille maksuttomuuden tuomia etuja. Tällaisen tulkinnan on vahvistanut myös Yhdistyneiden Kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia valvova komitea.