Oikeustiede:itsehallinto/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Itsehallinto on käsitteenä monivivahteinen. Erinäisiä yhteisiä piirteitä itsehallinnollisille järjestelyille on kuitenkin havaittavissa. Näitä ovat oikeushenkilöllisyys, tietyt tehtävät, omat toimielimet, varainhankinta sekä jäsenistö. Eräillä itsehallintoyhdyskunnilla on myös oma toiminta-alueensa. Itsehallintoyhdyskunta on myös riippuvuussuhteessa valtioon.

Itsehallinnosta vastaava itsehallintoyhdyskunta on julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Se on, kuten muutkin julkisoikeudelliset oikeushenkilöt, oikeuskelpoinen ja oikeustoimikelpoinen. Osa itsehallintoyhdyskunnista on jäsentensä muodostamia julkisyhteisöjä, osa taas itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia.

Eräillä itsehallintoyhdyskunnilla – kuten kunnilla ja seurakunnilla – on määrätty alueensa, joilla ne huolehtivat hallinnostaan. Itsehallintoyhdyskunnat eivät itse voi määrätä omista aluerajoistaan, vaan niiden muuttamisesta päättää asianomainen valtion viranomainen.

Itsehallintoyhdyskunnalle kuuluvat vain tietyt tehtävät. Tehtäväpiiri voi olla kuitenkin huomattavan laaja. Esimerkiksi kunnilla on yleinen toimiala, joka antaa mahdollisuudet ottaa hoitaakseen hyvinkin monenlaisia tehtäviä.

Itsehallintoyhdyskunnalla on säännönmukaisesti omat toimielimet, jotka käytännössä vastaavat yhdyskunnan tehtävien hoidosta. Mitä ja minkälaisia toimielimiä yhdyskunnalla on, määräytyy asianomaisen lainsäädännön mukaan. Siinä on useinkin hyvin yksityiskohtaisesti määritelty kyseiset toimielimet. Joissakin tapauksissa itsehallintoyhdyskunnalle itselleen jätetään harkintavaltaa toimielimen muodostamisessa. Monille itsehallintoyhdyskunnille on tyypillistä, että niiden päättävät toimielimet muodostuvat luottamushenkilöistä.

Itsehallintoyhdyskunnilla, jotka ovat julkisyhteisöjä, on oma jäsenistönsä (esim. kunnan asukkaat). Itsehallintoyhdyskunnan jäsenillä on tiettyjä oikeuksia, joita ei ole muilla ihmisillä (esim. Ahvenanmaan kotiseutuoikeus). Vastaavasti jäsenistöllä voi olla tiettyjä velvollisuuksia, kuten esimerkiksi verovelvollisuus.

Itsehallintoyhdyskunnan suhde valtioon määrää paljolti sen, miten itsenäinen ja riippumaton yhdyskunta on. Yleisenä kehityspiirteenä viime vuosikymmeninä on ollut itsenäisyyden laajentuminen ja valtionvalvonnan rajoittuminen laillisuusvalvontaan.

Silloin kun itsehallinto on asioiden hoitamista oikeusjärjestyksen osoittamissa rajoissa, valtio määrää lainsäädännöllään itsehallintoyhdyskunnan toimivallan rajat. Eräissä tapauksissa edellytetään kuitenkin valtion ja itsehallintoyhdyskunnan yhteistä tahdonilmaisua, kuten säädettäessä kirkkolakia tai Ahvenanmaan itsehallintoa koskevaa lakia.