Oikeustiede:lukiokoulutus/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Historiallista taustaa. Historiallisesti ylempää opetusta antava oppikoulujärjestelmä syntyi 1600-luvulla ja säilyi suhteellisen muuttumattomana aina 1840-luvulle. Oppilaitokset palvelivat ensisijaisesti pappiskoulutusta. Elinkeinoelämän murros 1800-luvulla johti myös yleissivistävän koulutusjärjestelmän muuttamiseen. Koulujärjestys uusittiin useita kertoja, viimeksi vuonna 1872. Tuolloin myös erotettiin koulutoimi kirkon hallinnosta. Yksityistä oppikoulutointa koskevia oppikouluasetuksia annettiin runsaasti 1800- ja 1900-luvulla. Lyseot valmistivat yliopistoon ja reaalikoulut alemmiksi virkamiehiksi, minkä ohella oli tyttökouluja.

Oppikouluista muodostui poliittisesti tärkeä kysymys suomen ja ruotsin kielen välisessä taistelussa. Samoin oppikoulujärjestelmän ja kansakoulutoimen yhteensovitus muodostui pitkäaikaiseksi ongelmaksi. Peruskouluun siirtymisen myötä oppikoulujen keskikouluasteet muuntuivat peruskouluksi, sittemmin perusopetukseksi ja lukiot itsenäiseksi oppilaitosmuodoksi.

Oppikoulu oli pitkään keskiluokkaan ja ylimpään luokkaan kuuluvien koulu, ja oppilaiden sosiaalinen tausta oli olennaisesti erilainen kuin väestön keskimääräinen jakauma. Oppikoulujen määrä kasvoi itsenäisyyden aikana voimakkaasti. Oppikoulua kävi 1920-luvulla selvästi alle 10 % ikäluokasta, kun 1970-luvulla oppikoulun aloittaneiden määrä oli 60 % ikäluokasta. Lukion aloittaneiden määrä oli vielä 1950-luvulle saakka alle 10 prosenttia, kun 1980-luvulla määrä nousi lähelle 60 prosenttia ikäluokasta. Peruskoulujärjestelmään siirtyminen oli tästäkin syystä välttämätöntä, kun varsin pieni osa ikäluokasta sai olennaisesti heikomman koulutuksen kuin pääosa.

Lukiokoulutuksen tehtävä. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana.Koulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten.

Lukiokoulutusta annetaan yhdistelmäkoulutuksena ammatillisen koulutuksen kanssa, jolloin opiskelija suorittaa sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon. Lukion tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Lukio on luokaton oppilaitos, jonka oppimäärä rakentuu aineryhmille ja opintopisteille. Lukion koko oppimäärän suorittamiseksi tulee opiskelijan suorittaa vähintään 150 pistettä ja aikuislukiossa 88 pistettä.

Lukiokoulutuksen järjestäminen ja sisältö. Lukion perustamisluvan myöntämisen edellytyksenä on koulutustarve. Lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityiselle yhteisölle tai säätiölle. Valtio järjestää lukiokoulutusta opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä. Kunnalla tai muulla julkisella vallalla tai yksityisellä ei ole velvollisuutta ylläpitää lukiota. Kun kuitenkin perustuslain 16 §:n 2 momentti edellyttää jokaisen yhtäläistä mahdollisuutta saada muuta kuin perusopetusta, jää valtiolle viime kädessä vastuu siitä, että lukiokoulutusta tai muuta vastaavaa koulutusta järjestetään. Lukiokoulutusta ei saa järjestää voiton tavoittelemiseksi.

Lukion ensimmäiselle vuosiluokalle ottamisen edellytyksenä on perusopetuksen oppimäärän tai vastaavan oppimäärän suorittaminen. Valinnassa noudatetaan yhteishakumenettelyä. Lukion opetuskieli on suomi tai ruotsi, mutta lukiokoulutusta voidaan järjestää myös muunkielisenä. Suomessa koulutusta järjestetään useammalla vieraalla kielellä sekä saameksi.

Lukiokoulutus on julkista. Osasta lukion opetussuunnitelmaan sisältyvistä oppiaineryhmistä on säädetty lailla, mutta lukiot voivat myös sisällyttää opetussuunnitelmiinsa valinnaisia aineita, temaattisia opintoja sekä antaa mahdollisuuden lukiodiplomin suorittamiseen.

Lukion opetussuunnitelma perustuu lainsäädännölle ja opetushallituksen laatimille lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteille. Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman.

Valtio ylläpitää lukioita lähinnä opettajankoulutusta varten ja muutamia kielipohjaisia lukioita sekä saamelaislukiota. Muutamat lukioista on erikoislukioita, jotka keskittyvät erikoisalansa opetukseen. Myös kieli- tai uskontopohjaisia sekä muihin maailmankatsomuksiin perustuvia yksityisiä lukioita on olemassa.