Oikeustiede:hallituksen politiikkaohjelma/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Nykyisistä puutteistaan huolimatta ohjelmatoiminta on syytä sisällyttää hallituksen työkalupakkiin muodossa tai toisessa myös tulevalla vaalikaudella. Näin luodaan edellytyksiä entistä paremmalle poikkihallinnolliselle politiikalle, todetaan tiistaina 29. maaliskuuta 2011 julkistetussa politiikkaohjelmien yhteisessä loppuraportissa.

Raportti kertoo päättyvän vaalikauden toiminnasta ja tuloksista, mutta katsoo myös tulevaan. Mitä politiikkaohjelmien perintöä pitäisi erityisesti vaalia jatkossa? Mitä jäi tekemättä? Miten tehdä parempia politiikkaohjelmia?

Vaalikaudella 2007–2011 on toteutettu kolmea hallituksen politiikkaohjelmaa; Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa, Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaa. Politiikkaohjelmat ovat koonneet eri hallinnonalojen ja eri toimijoiden toimenpiteitä hallituksen tärkeimpien horisontaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmilla on vahvistettu sektorirajat ylittävien politiikkakokonaisuuksien hallintaa sekä yhteistyötä ministeriöiden, virastojen, laitosten, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kesken.

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman myötä tietoisuus ikärakenteen muutoksen vaatimista toimista, erityisesti tarpeesta pidentää työuria alku- ja loppupäästä ja työvoimareservien saamisesta täyskäyttöön, on politiikkaohjelman toiminta-aikana selvästi vahvistunut. Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittäminen on ollut yksi ohjelman keskeisistä hankkeista. Yritysten omistajanvaihdoskysymyksiä on nostettu aiempaa enemmän esille.

Työelämän laatuun ja tuottavuuteen liittyvää tietoa on viety aktiivisesti työpaikoille mm. julkaisujen, alueellisten tilaisuuksien ja tammikuussa 2011 avattujen työelämän laatua käsittelevien TEM:n verkkosivujen kautta. Vuonna 2010 järjestettiin ensimmäinen Timangi-kilpailu nuorille yrittäjille, jotka innovatiivisella ja rohkealla yrittäjyysteollaan ovat saaneet yrityksensä kasvuun.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma on antanut vahvan pohjan paikalliselle, alueelliselle ja valtakunnalliselle terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyölle. Se on ollut osakannustimena kuntien, kuntayhtymien, aluehallintovirastojen ja järjestöjen monipuolisille aktiviteeteille. Terveyden edistämisen taloudellinen eli kustannuksia säästävä merkitys on tunnistettu laajasti.

Politiikkaohjelma on laventanut käsitystä terveyteen vaikuttavista tekijöistä: terveyttä edistetään ja kansansairauksia ehkäistään pääasiassa muualla kuin terveydenhuollon yksiköissä: päiväkodeissa ja kouluissa, liikuntapaikoilla, lenkkipoluilla ja kevyen liikenteen väylillä ja työyhteisöillä on tässä tärkeä tehtävä. Taiteen ja kulttuurin merkitys ihmisen hyvinvoinnille on nostettu politiikkaohjelmassa painokkaasti esiin. Tätä koskeva TAIKU-ohjelma 2010–2011 on osoitus vahvasta ja sitoutuneesta monen tahon yhteistyöstä.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman saavutuksiin lukeutuu nuorisolain uudistus, joka mahdollistaa nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyä etsivän nuorisotyön vahvistamisella ja muulla sektorirajat ylittävällä toiminnalla. Nyt paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat.

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työpajatoiminnan saavutettavuus on lisääntynyt. Politiikkaohjelma on kehittänyt lasten hyvinvoinnin tietopohjaa. Politiikkaohjelman kautta lisättiin huomattavasti YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta tiedottamista valtiovallan taholta, erityisesti sopimuksen 20-vuotis-juhlavuonna 2009. Perheiden matalan kynnyksen palveluja on lisätty perhekeskusmallin levittämisen kautta. Ohjelmassa ovat olleet esillä myös kysymykset lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan koordinaation vahvistamisesta.

Vaalikauden 2007–2011 päättyessä politiikkaohjelmien yhteisestä näkökulmasta jatkossa on tärkeää pitää edelleen esillä hyvinvoinnin turvaamiseen ja talouskasvun vahvistamiseen liittyviä kysymyksiä laajasta perspektiivistä. Neljän vuoden kokemusten perusteella politiikkaohjelmat nostavat esille tulevina poikkihallinnollisina haasteina mm. perhepolitiikan ja kansalaistoiminnan vahvistamisen, työurien pidentämisen sekä luovien alojen kehittämisen hyvinvoinnin tekijöinä.

Hallituksen politiikkaohjelmat ovat tehneet merkittävää työtä yhteiskunnan kannalta tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä lisänneet poikkihallinnollista työotetta valtionhallinnossa. Politiikkaohjelmien näkökulmasta nykyisiä, perinteisiä ja sektoreihin vahvasti kiinnittyviä toimintatapoja on kyettävä edelleen kehittämään poikkihallinnollisuuden suuntaan.

Jatkossa olisi tärkeää saattaa politiikkaohjelmien myötä syntyneet hyvät kokemukset ja käytännöt sekä arvokas tietopohja hyödyttämään sekä poliittista päätöksentekoa että toimintaa hallinnon kaikilla tasoilla. Tähän pyritään myös nyt julkaistavalla raportilla. Ohjelmajohtajien yhteiset näkemykset politiikkaohjelmakonseptin kehittämisestä sekä tulevista poikkihallinnollisista haasteista pyrkivät osaltaan viitoittamaan tietä 2010-luvun uusille mahdollisuuksille huolehtia poikkihallinnollisten politiikkakokonaisuuksien hoitamisesta entistä paremmin.

Lähde: Valtioneuvoston viestintäyksikkö: 29.3.2011 9.08 Hallituksen politiikkaohjelmien kokemukset ja opit