Kasvatustieteet:liiketoimintasuunnitelma
liiketoimintasuunnitelma
| liiketoimintasuunnitelma |
Määritelmä
Liiketoimintasuunnitelma on uuden yrityksen suunnittelu- ja johtamistyöväline (Karlsson & Honig, 2009), joka perustuu liikeideaan (ks. liikeidea). Liiketoimintasuunnitelma on sekä yrityksen sisäisiä että ulkoisia sidosryhmiä varten tehty kirjallinen dokumentti, josta selviää yrityksen tavoitteet, strategia ja operationaaliset toiminnot (Brinckmann et al., 2010). Sitä varten kerätään ja analysoidaan tietoa liiketoimintamahdollisuuksista ja tarkennetaan, miten tätä informaatiota käytetään organisaation luomiseksi (Castrogiovanni, 1996).
Selite
Liiketoimintasuunnitelman tekemistä ja sen harjoittelemista pidetään oleellisena osana yrittäjyyskasvatusta ja yhtenä merkittävänä yrittäjyyskasvatuksen käytännönläheisenä apuvälineenä, jonka avulla voidaan lähestyä uuden yrityksen perustamisen prosessia (Gibb, 2002; Matlay, 2008). Monesti liiketoimintasuunnitelman tekemistä hyödynnetäänkin käytännön opetuksessa (Matlay, 2008). Erityisesti sitä käytetään opetuksen apuvälineenä yrittäjyyskursseilla ja -ohjelmissa jopa kilpailujen muodossa. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen kannustaa uuden yrityksen perustamiseen sekä tuo esille uusia liiketoimintaideoita ja yrittäjyyspotentiaalia. Sen avulla voidaan kehittää yrittäjyysvalmiuksia, -taitoja ja -asenteita sekä kerätä toimialatietoutta. (Russell et al., 2008) Liiketoimintasuunnitelmien käyttämistä yrittäjyyskasvatuksessa on kuitenkin myös kritisoitu. Sitä hyödynnetään usein itsestään selvänä osana opetusta ja pidetään välttämättömänä uuden yrityksen menestymiselle, ikään kuin ohjeellisena ja symbolisena toimena. Monet uudet yritykset ovat kuitenkin menestyneet myös ilman liiketoimintasuunnitelmaa. Lisäksi ei ole pystytty suoraan osoittamaan, että liiketoimintasuunnitelman tekeminen sekä siihen käytetyt resurssit ja aika vaikuttaisivat positiivisesti yrityksen tuottavuuteen. (Karlsson & Honig, 2009) Myös itse suunnitelman käsitteen on epäröity sopivan yrittäjyyteen (Gibb, 1996). Siksi liiketoimintasuunnitelmaa ei tulisikaan hyödyntää ilman, että sen tarkoitusta, hyötyä ja toteutusta arvioidaan ja suunnitellaan. Kuitenkin liiketoimintasuunnitelman hyödyntämisellä on monissa tilanteissa myös selviä etuja ja ulkoiset rahoittajat myös vaativat sellaisen tekemistä (Brinckmann et al., 2010; Karlsson & Honig, 2009).
Tutkimuksissa ja kirjallisuudessa on viitattu runsaasti liiketoimintasuunnitelmaan 1970-luvulta lähtien. Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen on olemassa myös paljon kirjallista ohjeistusta. Erityisesti liiketoimintasuunnitelmaa käsitellään välttämättömänä osana uuden yrityksen perustamista. (Karlsson & Honig, 2009) Tutkimuksissa on kuitenkin keskusteltu kiivaasti myös liiketoimintasuunnitelman arvosta (Brinckmann et al., 2010). Suunnittelua kannattavat tutkijat esittävät, että suunnittelu vahvistaa yritysten kehittämistä, koska resursseja käytetään tehokkaasti, päätöksiä tehdään nopeasti ja joustavuuteen kannustetaan (Delmar & Shane, 2003). Liiketoimintasuunnitelman kyseenalaistavat tutkijat näkevät, että suunnitteluun käytetty aika ja muut resurssit voitaisiin käyttää resurssien hankintaan ja organisaation rakentamiseen, mikä johtaisi korkeampaan tuottavuuteen (Bhidé, 2000). Erityisesti on esitetty, että liiketoimintasuunnitelman tekeminen vastaa vain ulkoisiin ja institutionaalisiin paineisiin, muttei tuo uudelle yritykselle pitkäaikaista tai todellista hyötyä (Karlsson & Honig, 2009). Lisäksi on esitetty, että suunnitelma saattaa johtaa ajattelun ja organisaation jäykkyyteen sekä rajoitettuun strategiseen joustavuuteen (Vesper, 1993). Tutkimustulokset ovat olleet hajanaisia ja ristiriitaisia (Brinckmann et al., 2010). Tutkimus on kuitenkin lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana ja jatkuu aktiivisena (Brinckmann et al., 2010).
Tutkimuksissa ja kirjallisuudessa on viitattu runsaasti liiketoimintasuunnitelmaan 1970-luvulta lähtien. Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen on olemassa myös paljon kirjallista ohjeistusta. Erityisesti liiketoimintasuunnitelmaa käsitellään välttämättömänä osana uuden yrityksen perustamista. (Karlsson & Honig, 2009) Tutkimuksissa on kuitenkin keskusteltu kiivaasti myös liiketoimintasuunnitelman arvosta (Brinckmann et al., 2010). Suunnittelua kannattavat tutkijat esittävät, että suunnittelu vahvistaa yritysten kehittämistä, koska resursseja käytetään tehokkaasti, päätöksiä tehdään nopeasti ja joustavuuteen kannustetaan (Delmar & Shane, 2003). Liiketoimintasuunnitelman kyseenalaistavat tutkijat näkevät, että suunnitteluun käytetty aika ja muut resurssit voitaisiin käyttää resurssien hankintaan ja organisaation rakentamiseen, mikä johtaisi korkeampaan tuottavuuteen (Bhidé, 2000). Erityisesti on esitetty, että liiketoimintasuunnitelman tekeminen vastaa vain ulkoisiin ja institutionaalisiin paineisiin, muttei tuo uudelle yritykselle pitkäaikaista tai todellista hyötyä (Karlsson & Honig, 2009). Lisäksi on esitetty, että suunnitelma saattaa johtaa ajattelun ja organisaation jäykkyyteen sekä rajoitettuun strategiseen joustavuuteen (Vesper, 1993). Tutkimustulokset ovat olleet hajanaisia ja ristiriitaisia (Brinckmann et al., 2010). Tutkimus on kuitenkin lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana ja jatkuu aktiivisena (Brinckmann et al., 2010).
Erikieliset vastineet
| business plan | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
YVI-sanakirja, BhidéV2000, BrinckmannJ&GrichnikD&KapsaD2010, CastrogiovanniG1996, DelmarF&ShaneS2003, GibbA1996, GibbA2002, KarlssonT&HonigB2009, MatlayH2008, RussellR&AtchisonM&BrooksR2008, VesperH1993
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kasvatustieteet:liiketoimintasuunnitelma. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:liiketoimintasuunnitelma.)