Kasvatustieteet:kollektiivinen yrittäjyys

    Tieteen termipankista

    kollektiivinen yrittäjyys

    kollektiivinen yrittäjyys
    Määritelmä Kollektiivinen yrittäjyys tarkoittaa kahden tai useamman henkilön yhteistä yrittäjyyttä tai yrittäjämäistä toimintaa, jossa yrittäjyys on omaehtoisesti jaettua yhdessä yrittävien henkilöiden kesken (Forsström et al., 2011) ja joka syntyy yrittäjyyttä vahvasti määrittävässä sosiaalis-psykologisessa prosessissa (vrt. Drnovsek et al., 2009).
    Selite Yrittäjyys voi toteutua sekä yksilön että ryhmän tai tiimin kautta (Harper, 2008; Kamm et al., 1990; Loane et al., 2007). Siksi yksilö- tai kollektiivisen tason hyödyntäminen ja toteuttaminen muodostavat yhden yrittäjyyskasvatuksen olennaisimmista kysymyksistä (Forsström et al., 2011). Perinteisesti oletetaan, että yrittäjyys syntyy yksilöstä ja erityisesti hänen ominaisuuksistaan yksilön toimiessa yksin yrityksen perustamisessa ja johtamisessa (Brennan et al., 2005). Tällainen painotus siirtyy helposti yrittäjyyskasvatukseen (Laukkanen, 2000). On kuitenkin tärkeää huomata, että merkittävä osa uusista yrityksistä perustetaan kahden tai useamman henkilön ryhmässä tai tiimissä (Davidsson & Wiklund, 2001; Harper, 2008; Kamm et al., 1990; Loane et al., 2007). Ryhmän tai tiimin perustamien yritysten on myös todettu olevan menestyvämpiä kuin yksin perustettujen (Kamm et al., 1990). Joissakin tutkimuksissa on ehdotettu, että kollektiivisuus määrittää yrittäjyyttä positiivisesti vähentäen esteitä ja lisäten etuja (De Carolis et al., 2009; Harper, 2008; Kamm et al., 1990; Loane et al., 2007). Lisäksi kollektiivisuus voi määrittää yrittäjyyttä huomattavasti tuoden esille yrittäjyydessä aikaisemmin huomioitta jätettyjä sosiaalis-psykologisia ulottuvuuksia (Forsström et al., 2011). Kollektiivisessa yrittäjyydessä ei siis ole kyse vain yhteisestä omistajuudesta, vaan olennaista on kollektiivisuuteen liittyvä vastavuoroinen, jaettu ja tasa-arvoinen yrittäjyys.
    Yrittäjyystutkimuksessa yrittäjyys on useimmiten liitetty yksilöön ja individualismiin (Berglund & Johansson, 2007; Brennan et al., 2005). Siksi yksilö asetetaan suurimmassa osassa tutkimuksia analyysitasoksi automaattiseksi (Davidsson & Wiklund, 2001; Plaschka & Welsch, 1990). Yksilökeskeinen näkemys yrittäjyydestä onkin yksi vahvimmista olettamuksista ja uskomuksista, joita yrittäjyystutkimuksessa tehdään (Ogbor, 2000) eikä tämä ennakko-oletus ole muuttunut ajan ja tehtyjen tutkimusten myötä. Muita analyysitasoja huomioivia tai hyödyntäviä tutkimuksia on siis suhteessa todella vähän (Davidsson & Wiklund, 2001) eikä kollektiivisuuteen ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota (Harper, 2008; Kamm et al., 1990). Vaikka osa tutkijoista onkin jo tarkastellut esimerkiksi tiimiyrittäjyyttä (Amit et al., 1993), tutkimuksen tulisi kasvavassa määrin ulottua yksilön yli yrittäjyyden kollektiivisuuden sosiaalis-psykologisiin ominaispiirteisiin ja prosesseihin (Berglund & Johansson, 2007; Forsström et al., 2011).

    Erikieliset vastineet

    collective entrepreneurshipenglanti (English)

    Käytetyt lähteet

    YVI-sanakirja, AmitR&GlostenL&MullerE1993, BerglundK&JohanssonW2007, BrennanC&WallP&McGowanP2005, DavidssonP&WiklundJ2001, De CarolisM&LitzkyE&EddlestonA2009, DrnovsekM&CardonS&MurnieksY2009, ForsströmH&MattilaJ&JussilaI2011, HarperA2008, KammB&ShumanC&SeegerA&NurickJ1990, LaukkanenM2000, LoaneS&BellD&McNaughtonR2007, OgborO2000, PlaschkaR&WelschP1990

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 5.11.2024: Kasvatustieteet:kollektiivinen yrittäjyys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:kollektiivinen yrittäjyys.)