Ympäristötieteet:luonto

    Tieteen termipankista

    luonto

    luonto
    Määritelmä


    1) maaperä sekä vesi- ja ilmakehä kasveineen ja eläimineen varsinkin vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamana elinympäristönä

    2) kaikki olemassa oleva; luonto sekä todellisten että mahdollisten tosiasioiden summana ja kokonaisuutena. (filosofia)
    Selite

    Selite koskee vain luonnon ensimmäistä määritelmää, joka on Kielitoimiston sanakirjan esittämä määritelmä luonnolle. Luonnon käsite on hyvin ongelmallinen, monikerroksinen sekä monimerkityksellinen. Luonnon käsite on peräisin Latinan sanasta natura (”syntyminen”), jonka juuret ovat kreikan sanassa physis (φύσις; ”kasvu”). Täten luonto on vahvasti yhteydessä elämän käsitteeseen.

    Luonto, ensimmäisen määritelmän mukaan, on ymmärretty ja ymmärretään hyvin eri tavoin eri konteksteissa ja kulttuureissa. Luonto on ymmärretty esimerkiksi uhkana, suojapaikkana sivilisaatiolta, harmonisena, oikukkaana, resurssina, elinkeinona, itseisarvona ja suojelua vaativana perintönä. Yksityiskohtaisia analyyseja luonnon käsitteellisistä ongelmista ovat kirjoittaneet mm. filosofi John Stuart Mill esseessään On Nature (1904) ja kirjailija Raymond Williams (1980) esseessä ”Ideas of Nature”. Luonnon käsiteen analysoinnille on myös omistettu monitieteisiä artikkelikokoelmia kuten Uncommon Ground: Rethinking the Human Place in Nature ja Reinventing Nature?: Responses To Postmodern Deconstruction. Nämä teokset korostavat luonnon käsiteteen pitkää ja mutkikasta kehityshistoriaa. Esimerkiksi Kielitoimiston määritelmä luo ongelmallisen kahtiajaon ihmisen ja luonnon välille. Tämän tyyppinen määritelmä onkin saanut osakseen paljon kritiikkiä, mutta kuitenkin edustaa sitä, miten luonto yleisesti ymmärretään, ainakin länsimaisissa kulttuureissa. On olemassa määritelmiä, joissa kahtiajakoa ihmisen ja luonnon välille ei tehdä (esimerkiksi suomen kielen erämaa ei luo jyrkkää kahtiajakoa luonnon ja ihmisen välille (Kokko & Oksanen 2016) ja lisäksi eri alkuperäiskansojen käsitykset luonnosta vaihtelevat joko niin, ettei luontoa käsitteenä ei ole ollenkaan tai ihminen nähdään osana luontoa (esim. Standing Bear 1933)). Lisäksi luonnon käsitteen tutkimus liittyy läheisesti, mutta on eriytynyt angloamerikkalaisen wilderness (erämaa, villi luonto) käsitteen analysoinnista.

    Erikieliset vastineet

    natureenglanti (English)
    dabalatvia (latviešu)
    gamtaliettua (lietuvių)
    natureranska (français)
    naturruotsi (svenska)
    Natursaksa (Deutsch)
    природаvenäjä (русский)
    loodusviro (eesti)

    Käytetyt lähteet

    EnDic2004, Coates 1998, Cronon 1996, Kokko & Oksanen 2016, Mill 1874, Naddaf 2005, Nash 1967, Soulé & Lease 1995, Standing Bear 1933, Williams 1980

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 19.4.2024: Ympäristötieteet:luonto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ympäristötieteet:luonto.)