Tähtitiede:ekliptika
ekliptika
| ekliptika |
Voimme myös tarkastella Auringon näennäistä liikettä Maan ympäri. Koska sekä Aurinko että Maa pysyvät aina ekliptikan tasossa, näyttää Aurinko kiertävän meitä juuri ekliptikaa pitkin. Ekliptika on siten myös se viiva taivaanpallolla, jota pitkin Aurinko näyttää liikkuvan yhden täyden kierroksen vuoden kuluessa.
Ekliptikan ympäristöä taivaalla kutsutaan myös eläinradaksi, koska alueella on monia eläinten mukaan nimettyjä tähdistöjä.
Karttoihin ekliptika on piirretty kaarevana viivana, jonka asento tähtien suhteen pysyy aina samana. Sen näennäinen asento taivaalla riippuu siten tähtiajasta.
Maapallon päiväntasaaja on kallistunut runsaat 23 astetta ekliptikaan nähden. Tämä kulma on nimeltään ekliptikan kaltevuus. Sitä merkitään epsilonilla. Erilaisten häiriöiden vuoksi sen arvo muuttuu hitaasti. Vuonna 2000 se on 23,44 astetta.
Ekliptika kulkee kevät- ja syystasauspisteiden kautta. Pohjoisella taivaalla ekliptika kohoaa korkeimmillaan ekvaattorin kaltevuuden verran ekvaattorin pohjoispuolelle. Aurinko näkyy kyseisessä suunnassa kesäpäivänseisauksen aikaan. Silloin siis Auringon deklinaatio on suurimmillaan ja sama kuin ekvaattorin kaltevuus. Vastaavasti talvipäivänseisauksen hetkellä Aurinko on kauimpana ekvaattorin eteläpuolella, ja sen deklinaatio on -epsilon.
Erikieliset vastineet
| ecliptic | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.12.2024: Tähtitiede:ekliptika. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:ekliptika.)