atsimutaaliset koordinaatit


atsimutaaliset koordinaatit

Selite Horisontin ja meridiaanin avulla voidaan määritellä kaksi kulmaa, jotka riittävät ilmoittamaan tähden paikan. Toinen kulmista on korkeus a (altitudi, elevaatio), ja se ilmoittaa, kuinka korkealla horisontista kohde on. Korkeus on positiivinen horisontin yläpuolella oleville kohteille, siis niille, jotka ainakin periaatteessa ovat näkyvissä, ja negatiivinen horisontin alapuolella oleville. Korkeus voi olla korkeintaan 90 astetta, jolloin kohde on zeniitissä.

Toinen koordinaatti on kohteen ilmansuunnan kertova atsimuutti A, joka voidaan mitata vaikkapa etelästä myötäpäivään. Tätä määritelmää käytetään erityisesti tähtitieteessä, koska etelä on myös eräiden muiden kulmien perussuunta. Useimmilla muilla aloilla ilmansuunnat tarkoittavat suuntia maapallon pinnalla, ja ne mitataan tavallisesti pohjoisesta. Ja ettei asia kävisi liian yksinkertaiseksi, jotkut (varsinkin ranskalaiset) haluavat mitata atsimuutin vastapäivään, kuten matematiikassa on tapana. Muista siis muita alan kirjoja lukiessasi aina tarkistaa, mitä atsimuutilla milloinkin tarkoitetaan.

Meidän määritelmämme mukaan etelässä olevan kohteen atsimuutti on 0 astetta, lännessä olevan 90 astetta, pohjoisessa olevan 180 astetta jne.

Jos maltat tarkkailla tähtitaivasta vähän kauemmin, huomaat tähtien liikkuvan hitaasti ja laskevan läntisen horisontin taakse uusien tähtien samalla ilmaantuessa näkyviin idästä. Tämä liikehän johtuu maapallon pyörimisestä, mutta laskujen kannalta voimme aivan yhtä hyvin ajatella taivaanpallon pyörivän Maan ympäri.

Tähden atsimuutti muuttuu maapallon pyörimisliikkeestä johtuen koko ajan, mutta ei tasaisella nopeudella. Korkeus puolestaan kasvaa, kunnes tähti ohittaa etelämeridiaanin eli kulminoi. Kulminaatiohetkellä tähden ollessa etelässä sen korkeus on suurimmillaan. Sen jälkeen korkeus alkaa taas pienentyä. Lisäksi nämä liikkeet riippuvat havaintopaikan sijainnista. Siksi korkeus ja atsimuutti eivät sovellu tähtiluetteloissa ja -kartoissa käytettäviksi koordinaateiksi.

Korkeus ja atsimuutti ovat kuitenkin havaitsijan kannalta kaikkein luonnollisimmat koordinaatit, joilla kaikesta huolimatta on jokapäiväistä käyttöä. Esimerkiksi nousu- ja laskuajat saadaan ehdosta, että korkeus on nolla, eli kohde on horisontissa. Jos jonkin kohteen korkeus on pienempi kuin nolla, on sitä turha lähteä taivaalta etsimään. Atsimuutti puolestaan kertoo, missä ilmansuunnassa kohde näkyy (jos näkyy).

Erikieliset vastineet

azimuthal coordinates

englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.11.2024: Tähtitiede:atsimutaaliset koordinaatit. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:atsimutaaliset koordinaatit.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →