Scutum | Kilpi


Scutum
Kilpi

Määritelmä pieni tähdistö Linnunradan tasossa heti ekvaattorin eteläpuolella, Kotkan, Jousimiehen ja Käärmeen hännän välissä

Selite Suomessa tähdistö näkyy parhaiten elo-syyskuussa.

Historiaa

Tähdistö esiintyy ensi kerran vuonna 1687 Heveliuksen kartastossa Firmamentum Sobiescianum. Hevelius nimesi kartastonsa ja yhden uusista tähdistöistään Puolan kuninkaan Sobieskin mukaan. Tämän tähdistön nimi oli alun perin Sobieskin kilpi, Scutum Sobiescianum. Vanhassa kirjallisuudessa esiintyy joskus myös muoto Clypeus Sobieskii. Jo muutamaa vuosikymmentä myöhemmin Flamsteed lyhensi nimen nykyiseen muotoonsa.

Jan tai Johannes III Sobieski (1629-1696) sai mainetta taisteluissa turkkilaisia ja kasakkoja vastaan ja valittiin Puolan kuninkaaksi 1674. Sobieski löi Wieniä valtaamaan matkalla olleet turkkilaiset Kahlenbergissä 12.9.1683. Päätehtävänään Sobieski piti taistelua ottomaaneja vastaan ja Puolan alueen laajentamista Mustan meren suuntaan. Sisäpolitiikassa hän epäonnistui perinpohjin, ja sisäisten riitojen heikentämä Puolan hajosi 1700-luvulla.

Tähtiä

delta Sct on kaksoistähti, jonka toinen komponentti on muuttuja, delta Scuti -tähtien perustyyppi. Nämä ovat sykkiviä muuttujia, joiden jakso on vain muutamia tunteja ja kirkkauden vaihtelut pieniä. Itse delta Scutin jakso on 4 h 39 min, joten koko jakson voi helposti havaita yhden yön kuluessa. Kirkkaus muuttuu kuitenkin vain 0.3 magnitudia.

Toinen tunnettu muuttuja on puolisäännöllinen R Sct. Sen jakso on noin 140 vuorokautta. Kirkkaimmillaan tähti näkyy helposti paljain silmin, mutta himmeimmillään sen magnitudi on vain 9.

Tähtijoukkoja

Koska Kilpi sijaitsee Linnunradan tasossa, sen alueella on runsaasti avoimia joukkoja ja tähtienvälisen aineen muodostamia pimeitä sumuja, jotka näkyvät Linnunradan kirkasta taustaa vasten. Avoimista joukoista kirkkaimpia ovat Messier'n luettelon kohteet M11 ja M26 sekä NGC6664.

M11 sisältää satoja tähtiä, ja pienellä suurennuksella se näyttää erehdyttävästi pallomaiselta joukolta. Vasta kaukoputki ja suurempi suurennus paljastavat, että keskiosien tähtitiheys on alhaisempi kuin pallomaisissa joukoissa. Amiraali Smyth mainitsee, että M11 "muistuttaa muodoltaan jonkin verran lentävää villisorsaparvea". Tästä on peräisin joukon lisänimi Wild duck eli Villisorsa. Duck voi tarkoittaa myös ankkaa, mutta tässä yhteydessä sorsa tuntuu todennäköisemmältä vaihtoehdolta. Suomessa on käytetty myös nimitystä Villihanhi, joka on ilmeinen käännösvirhe. (Syyllistyimme tähän itsekin kartastossamme Tähtitaivas 2000, kun emme tulleet tarkistaneeksi asiaa alkuperäisestä lähteestä.)

Tieteellinen nimi Scutum

Erikieliset vastineet

Scutum	englanti (English)
Shield	englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.12.2024: Tähtitiede:Scutum. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:Scutum.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →