mittakaava


mittakaava

Selite Kameran objektiivin suurennus ei ole järkevä suure. Sama koskee kaukoputken obektiivia, jota voi hyvin verrata pitkäpolttoväliseen teleobjektiiviin. Suurennuksesta voidaan puhua vain, kun objektiivin muodostamaa kuvaa katsellaan okulaarilla. Muussa tapauksessa objektiivi muodostaa kohteen kuvan polttotasoon, ja voimme tutkia, mikä on tämän kuvan mittakaava.

Linssikaukoputken polttotasoon muodostuneen kuvan mittakaava saadaan geometrisesti seuraavasta kuvasta.

Kun kohde näkyy kulmassa u, siitä muodostuu kuva, jonka korkeus s on

s = f tan u = fu.

Jälkimmäinen yhtäsuuruus pätee likimäärin, koska u on hyvin pieni kulma, kunhan u lausutaan radiaaneina. Mittakaava riippuu siis pelkästään objektiivin polttovälistä f.

Jos kaukoputken polttoväli on 200 cm, kuten harrastajakäytössä yleisellä 20 cm:n kaukoputkella, vastaa yhden asteen läpimittaista kuvaa

s = 200 cm × 1° = 200 cm × pi/180 = 3.49 cm.

Kaukoputken mittakaava on siis 3.49 cm / 1°. Täysikuun läpimitta on noin puoli astetta, joten siitä muodostuvan kuvan halkaisija on noin 1.75 cm. Se mahtuu siis mukavasti tavalliselle filmiruudulle.

Erikieliset vastineet

scale

englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Tähtitiede:mittakaava. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:mittakaava.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →